Maaseudun rooli ja tehtävä on sotien jälkeisenä aikana muuttunut muun yhteiskunnan rakenteen mukana alkutuotannosta teollistamisen kautta palvelujen tuotantoon. Samalla maaseutu on toiminut väestöllisenä varaventtiilinä, työvoiman kasvattajana ja kouluttajana.Muutoksissa yrittäjyys on vienyt maaseutua eteenpäin.

Perinteisesti maaseutu on ymmärretty pitkälti maatalouden kautta. Maatilojen tehtävä yhteiskunnassa on ollut sidoksissa elintarvikkeiden tuotantoon. Tämä voimakkaasti yksinkertaistettu kuva ei ole koskaan vastannut maaseudun monialaista todellisuutta, ja yhä vähemmän se vastaa sitä nykyään.

Elintarvikkeiden tuotanto on edelleen tärkeä osa maaseudun rakennetta, eikä sen merkitystä voi väheksyä. Ruoan tuotanto on kivijalka, johon yhteiskunnan muut rakenteet nojaavat. Elintarvikkeiden tuotannon rinnalle on kuitenkin viimeisen parin vuosikymmenen aikana noussut entistä vahvemmin erityisesti palvelujen ja uusiutuvan energian tuotanto. Maaseutu on yhteiskunnalle yhä enemmän myös hyvinvoinnin ja aineettomien arvojen lähde.

Yrittäjyys kasvaa…

Maaseudulla on luontaisesti hyvät edellytykset yrittäjyydelle. Yhteisöllisyys, joustavuus ja koulutuksen arvostus ovat perinteisesti luoneet perustan maaseudun elinkeinoille. Yhdistettynä vahvaan osaamiseen ja innovatiivisuuteen, ne ovat myös tulevaisuuden yrittäjyyden edellytyksiä.

Maaseudulla on monipuolista osaamispääomaa ja halua hyödyntää osaamista yritystoiminnassa. Luovassa tietoon perustuvassa taloudessa fyysisen etäisyyden merkitys häviää, mutta ympäristön merkitys kasvaa. Maaseutu tarjoaa luovan ympäristön niin työhön kuin harrastuksiinkin.Ilmastonmuutos on nostanut uusiutuvien luonnonvarojen merkityksen niille kuuluvalle tasolle. Suomen uusiutuvat energiavarat sijaitsevat lähes kokonaisuudessaan maaseudulla. Vihreän energian tuotanto on vastaus ilmastonmuutokseen, ja samalla myös valtava mahdollisuus maaseudun yritystoiminnalle.

2000-luvulla niin maatilakytkentäinen kuin muukin maaseudun yritystoiminta on kasvanut nopeasti. Julkisen palvelurakenteen harventuessa yritysten merkitys maaseudun työllistäjänä lisääntyy entisestään.

Monialaisuus vastaa maaseudun rakennemuutokseen

Monialaisten tilojen harjoittamaa muuta yritystoimintaa on aikaisemmin nimitetty maatalouden liitännäis- tai sivuelinkeinoiksi. Termi ei kuitenkaan enää pitkään aikaan ole kuvannut oikein yritystoiminnan laajuutta ja merkitystä maaseudulle. Monialaista yritystoimintaa harjoittaa jo kolmannes maatiloista ja monilla niistä se muodostaa tärkeämmän tulonlähteen kuin varsinainen maataloustuotanto.

Tulevaisuudessa muun yritystoiminnan merkitys lisääntyy entisestään. Usein maaseutuyrityksen asiakas on toinen tila. Kasvavat maatilat teettävät enenevässä määrin osan tilan töistä urakointipalveluina ja keskittyvät ydinosaamiseensa. Urakointipalvelujen ohella maatilat ostavat maaseutuyrittäjiltä muun muassa kirjanpito- ja suunnittelupalveluja.

Valtaosa maaseutuyrityksistä toimii palvelusektorilla. Toimialoista nykyisin ylivoimaisesti merkittävin on koneurakointi, mutta muun muassa matkailu, bioenergian tuotanto ja hevosyrittäjyys ovat kasvavia aloja.

Hoiva- ja hyvinvointipalvelut muodostavat toisen tulevaisuuden kasvualan, sillä väestön ikääntyminen tarjoaa valtavan määrän työtilaisuuksia maatilojen yhteydessä toimiville palveluyrityksille.

Niklas Holmberg