HUMPPILAN YRITTÄJÄT R.Y
Palkittiin ykkös palkinnolla vuoden yhdistyksenä kokoluokassaan
6.2.2011 Silja Symphonyllä
Vuoden paras yhdistys Art Häme palkinnolla Yrittäjägaalassa Forssassa 12.2.2011
Suomen Yrittäjät
Investoinnit Suomalaisella panoksella – isänmaallisuutta
Kiviniemi peräänkuuluttaa investoinneilta isänmaallisuutta
KUVA: Heikki Tyynysniemi/SKA |
Pääministeri vertasi Suomea USA:han.Pääministeri Mari Kiviniemi (kesk) toivoo elinkeinoelämän investoinneilta isänmaallisuutta.Tiistaina Kunnallisalan kehittämissäätiön seminaarissa puhunut Kiviniemi vertasi Suomen tilannetta Yhdysvaltoihin, jossa presidentti Barack Obama teki aloitteen investointien saamisesta kotimaahan.
Obama oli Kiviniemen mukaan esittänyt kilpailukyvyn parantamisen hengessä, että Yhdysvaltoihin pitäisi saada laajoja yksityisen ja julkisen puolen investointeja.Jos Yhdysvalloilla on markkinataloudesta huolimatta varaa isänmaallisuuteen, onko meillä varaa olla olematta sitä? Kiviniemi sanoi.Hän muistutti samassa yhteydessä, että markkinatalous ei ole koskaan ollut missään vapaana yhteiskunnan vaikutuksesta.Kiviniemi ehdotti viime viikolla yhteiskuntasopimusta, johon sitoutuisivat niin työnantajat, työntekijät kuin hallituskin.
STT
Yrittäjyys Suomessa 9.11.2010
Kiviniemi: Byrokratiaa kevennettävä riittävän rohkeasti9.11.2010 Pääministeri Kiviniemi nostaisi yrittäjyyspolitiikan ensi hallituskauden kärkiteemaksi. Kiviniemi puhui Kauppalehden ja OP-Pohjola-ryhmän järjestämässä Yrittämisen tulevaisuus -seminaarissa Helsingissä eilen maanantaina. – Lamasta toipuva, mutta pitkäaikaistyöttömyyden uhkaama Suomi on vaarassa jäädä pidemmällä aikavälillä kiinni hitaan kasvun kierteeseen. Samalla maatamme haastavat ilmastonmuutos ja ikääntyminen. Mikäli emme ole valmiita uudistumaan, edessämme on näivettyminen ja supistuva talous, Kiviniemi sanoi. – Koko Suomen menestymisen turvaksi tarvitsemme vahvan näkemyksen vahvan kasvun Suomesta. Yrittäjyys sekä usko osaamiseemme ja menestymiseemme ovat tie hyvinvointiin tänäkin päivänä. Kiviniemi esitti, että yrittäjäpolitiikkaa linjataan jatkossa heti hallituskauden alussa tehtävällä päätöksellä, jossa yrittäjäpolitiikan tavoitteista ja sisällöstä sovittaisiin mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Kunkin ministeriön tehtäväksi jää ohjelman tarkka toteuttaminen. Kiviniemi esitti myös omia painotuksia yrittäjyyden kehittämiseksi: – Tutkimus- ja tuotekehitykseen käytettävistä tukieuroista, yli kaksi miljardia nykyisellään, yhä useampi on ohjattava tuotteistamiseen, kaupallistamiseen ja kansainvälistymiseen. – Innovaatioiden lisäksi erityisesti työllistämiseen, mukaan lukien myös aloittelevien yrittäjien oma toimeentulo, on perusteltua ohjata tarvittaessa mittavaakin julkista tukea. Myös erityisrahoituksessa valtion riskiä voidaan lisätä. – Byrokratian keventämisessä tulee edetä riittävän rohkeasti. Velkajärjestelyä on kehitetty reippaasti tämän hallituspohjan aikana. Vielä on katsottava, olisivatko nopeammat menettelyt mahdollisia. – Julkisuudessa on esitetty yrittäjien verotukseen muutoksia, jotka johtaisivat palkansaajaa korkeampaan verotukseen. Olen asiasta eri linjoilla. Liian tiukka verolinja vaurioittaisi uutta talouskasvua ja iskisi raskaasti yleiseen yrittäjäilmastoon. Nykyinen veromalli on osoittanut toimivuutensa. Liian pitkälle menevät, kasvua haittaavat esitykset muistuttavat lähinnä oman oksan sahaamista. Yrittäjän verotus kaipaa evoluutiota revoluution sijaan. Yrittäjyyteen panostamista vastaan Kiviniemi sanoi edellyttävänsä, että yrittäjät tuovat omalla kovalla työllään ja rohkeilla näkemyksillään yhä useammalle suomalaiselle työtä ja toimeentuloa. – Minulle yrittäjyyteen ja työhön panostaminen tarkoittaa samalla sitä, että pidämme hyvän huolen heistä, jotka eivät itse siihen kykene. Muutoin en lupaa tulevaisuudelta kuin työtä, työtä ja työtä. Mutta työn tulee olla sellaista, jossa viihtyy ja johon saa perhe- ja muun elämänsä luontevasti sovitettua. |
Talouskatsaus 1.3.2010
*******************************************************************************************************************************************************************************
Karsea vuosi – vain 1918 oli pahempi
KUVA: Jukka Vuokola/AL |
Bruttokansantuote supistui viime vuonna 7,8 prosenttia, kertoo Tilastokeskus. Tuotannon romahdus yksittäisenä vuonna oli suurin vuosien 1917 ja 1918 jälkeen.
Bruttokansantuote oli viime vuonna 171 miljardia euroa. Eniten kysyntää vähensi viennin supistuminen neljänneksellä. Investoinnit vähenivät yli 13 prosenttia.
Bruttokansantuotteen lasku näytti kuitenkin pysähtyvän viime vuoden lopulla. BKT pysyi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä edellisen neljänneksen tasolla. Vuoden takaisesta tasosta se laski 5,1 prosenttia.
Kolmannella neljänneksellä bruttokansantuote nousi 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja laski 8,9 prosenttia vuodentakaisesta.
STT, Kauppalehti
Yrittäjien aluejärjestön taival alkoi Hämeessä välirauhan aikaan
Hämeen Yrittäjien syntyhetki juontuu 70 vuoden taa, vuodelle 1940. Hieman aiemmin oli jo perustettu Suomen Yrittäjien edeltäjä, Yksityisyrittäjäin Liitto, jonka perustava kokous oli joulukuun 16. päivänä 1933. Näin syntyi yrittäjien valtakunnallinen kattojärjestö. Liitto alkoi valvoa yksityisyrittäjäin yhteisiä etuja ja työskenteli yksityisyritteliäisyyden yleisen aseman vakiinnuttamiseksi maassamme.
Järjestön sääntöihin omaksuttiin alusta alkaen tunnuslause: ”Yksityisyritteliäisyys – maan talouselämän perusta”.
Yksityisyrittäjäin Liitto ryhtyi syksyllä 1938 kiinteyttämään valtakunnallista organisaatiotaan perustamalla alueellisia järjestöjä. Toiminnan käynnistyminen eteni eri tahtiin eri puolilla maata. Myös talvisodan syttyminen aiheutti viivästyksiä.
Piskuisessa Hämeenlinnan kaupungissa oli 1930-luvun lopulla henki korkealla ja tekemisen meininki. Oy Alkoholiliike Ab, Suomen Höyrylaivaosakeyhtiö ja Suomen Matkailijayhdistys r.y. rakennuttivat Aulangolle hotellin, joka avattiin uudenvuodenaattona 1938. Uusi hotelli Aulanko edusti Suomen oloissa ainutlaatuista kansainvälisyyttä niin tasoltaan kuin tyyliltäänkin. Hämeenlinnan kaupunki vietti näyttäviä 300-vuotisjuhlia 1939. Myös yrittäjät aktivoituivat.
Perustettiin oma aluejärjestö
Hämeen Yrittäjien esiaste, Hämeenlinnan Yksityisyrittäjäin aluejärjestö perustettiin välirauhan aikana 24.11.1940. Puheenjohtajana toimi kauppias A.G. Skogster ja järjestöä olivat hänen kanssaan perustamassa kauppias Tuomas Puputti, johtaja Emil Mänttäri, liikevaihtoverotarkastaja Aarne Hautala, kauppias Ossi Arponen, kauppatieteen maisteri Väinö V. Virtanen, kauppias Eino Ylänne, kauppias Niilo Kaukomaa sekä Mauno H. Mattila.
Kauppiaat olivat vahvasti edustettuina Hämeenlinnan aluejärjestön synnyssä, kuten koko yksityisyrittäjäjärjestön luomisessa osin osuuskauppaliikkeen vastavoimaksi. Riihimäelle oli perustettu yrittäjäyhdistys jo aiemmin samana vuonna eli 27.9.1940 Ravintola Allinnassa. Riihimäen yhdistyksen perustajista aluejärjestöä olivat mukana perustamassa Hautala, Mänttäri, Puputti sekä Arponen.
Mielipiteiden muokkausta
Sodan jälkeisissä epävakaissa oloissa yrittäjäjärjestö teki merkittävää työtä yleisen mielipiteen saamiseksi yrittäjätoiminnalle suopeaksi. Työtä riitti. Esimerkiksi eduskunnassa valmisteltiin jopa talouselämän sosialisoimisohjelmaa. Vastustaakseen tätä suunnitelmaa yrittäjät keräsivät kautta maan varoja erityiseen taistelu- ja toimintarahastoon.
Toisen maailmasodan jälkeen alkoi kymmenisen vuotta kestänyt yrittäjyysbuumi. Monilla ei ollut enää vanhaa työpaikkaa ja maatilojen määrä väheni ja niiden koko pieneni. Tekijöitä tarvittiin kaikkialla, kun maata jälleenrakennettiin. Perustettiin lukuisia betonivalimoita, kattotiilitehtaita, sepän pajoja. Autoilu teki tuloaan. Monet ammatinharjoittajat, kuten suutarit, räätälit ja puusepät aloittivat yritystoimintansa.
Hämeen Sanomien uutisoinnin mukaan yrittäjäjärjestön haasteet 1950-luvulla oli pitkälti nykyisille järjestöaktiiveillekin tutunoloisia. Lehtileikkeiden mukaan yrittäjiä puhuttivat tuolloinkin talouden tasapainottamistoimet ja vakauttamisohjelmat. Nuorten yrittäjien toiminta koettiin tärkeäksi. Kansalle järjestettiin huvituksia ja mm. näyteikkunakilpailu.
Teollisuusyrityksiä ja marketteja
1950- ja 60-luvuilla Hämeeseen perustettiin monia teollisuusyrityksiä, kuten kenkätehtaita, konepajoja, puusepäntehtaita ja myllyjä. Yrittäjyyden käsitekin muuttui. Siihen asti lähinnä vain kauppiaita oli pidetty yrittäjinä, mutta nyt myös osakeyhtiöiden omistaja-toimitusjohtajat saivat yrittäjän statuksen.
Kaupat alkoivat muuttua valintamyymälöiksi 1950-luvulla. Vuonna 1970 Hämeenlinnaan avattiin maakunnan väkeä liikuttanut ihme, Anttilan tavaratalo. Tukku- ja osuusliikkeet seurasivat perässä ja pian tavaratalojen määrän kasvu johti pienten lähiö- ja kyläkauppojen lopettamiseen.
Yrittäjäjärjestön jäsenistö monipuolistui edustamaan vahvemmin muita toimialoja ja koko pienyrittäjäkenttää. Tänä päivänä toimialoista jäsenistön joukossa eniten edustettuina ovat palvelut, kauppa, rakennus ja teollisuus.
Kasvun vuosikymmenet
Sittemmin Hämeenlinnan aluejärjestön toiminta laajeni kattamaan koko Kanta-Hämeen maakunnan ja nimikin muuttui, ensin Kanta-Hämeen Yrittäjiksi ja vuonna 1998 ytimekkäästi Hämeen Yrittäjiksi. Kaikkiin maakunnan kuntiin perustettiin paikallisyhdistykset. Nuorin niistä näki päivänvalon 1988 Ypäjällä.
Maakunnan yrittäjien kannalta ensiarvoisen tärkeä saavutus yrittäjyyskoulutuksen saralla on ollut Suomen Yrittäjäopiston Hämeenlinnan toimipaikan perustaminen vuonna 2005. Suomen Yrittäjäopisto on liikealan erikoisoppilaitos, joka on erikoistunut yrittäjäkoulutuksiin. Pohjan oppilaitoksen saamiselle Hämeeseen loi Hämeen Yrittäjien EU-rahoitteinen Hauhon Yrittäjyyskoulutuskeskus -hanke, joka toteutettiin vuosina 2001–2006.
Nykyisin Hämeen Yrittäjät ry on Suomen Yrittäjien Kanta-Hämeen aluejärjestö, jossa on vireää 16 paikallisyhdistystä ja jäsenyrityksiä on kaikkiaan noin 3 100 kpl. Jäsenmäärä on kasvanut viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana vahvasti. 1980-luvun alussa jäsenmäärä ylitti 1 000 jäsentä, 2000-luvun alussa 2 000 ja kolmentuhannen jäsenen rajapyykki saavutettiin viime vuonna.
70-vuotisjuhlavuonna 2010 järjestöä johtaa hausjärveläinen yrittäjä Erkki Valta ja aluejärjestön toimitusjohtajana toimii Juha Haukka. Hämeen Yrittäjien toimistolla Hämeenlinnassa on kokopäiväistä kolme työntekijää. Hämeen Yrittäjien tehtävä on kaikin tavoin edistää maakunnan kehitystä Suomen parhaaksi paikaksi yrittää.
Hannu Mustonen 