Sukututkimus
Väinö Mustonen s.7.12.1912 Muolaa – 100-vuotisjuhlamatka la.8.9-su.9.9 2012 (20.6.2015 klo.11.20 versio)
Väinö Mustonen s.7.12.1912 Muolaa Kurkela – k.15.11.1982 Forssa http://mustos-suku.org/index.html Me lapset järjestämme 100- vuotis juhlamatkan 8-9.9 2012 Hotelli DRUZHBA Viipurissa MATKAKUVAT – KIITOS matkalaisille onnistuneesta isämme 100v juhlamatkasta ! https://skydrive.live.com/cid=66624FFA2F7F1814&sc=photos#cid=66624FFA2F7F1814&id=66624FFA2F7F1814%218881&sc=photos
Vastuullinen Matkatomisto MatkaHermes Turku Kuljetus Atomi Lines /Antti Kytölä Urjala Kohteet Kurkelakylä /Toikka Yskjärvi Muolaa isäni synnyinkoti, Hotokan Hömpinmäki Tapiola /Peltosaari vanhempiemme ensimäinen yhteinen koti ja Hotokan Maamiesseurantalo jossa vanhempani Aune & Väinö tapasivat v.1935-1936 tansseissa. Lisäksi poikkeamme myös Muolaan kirkolla ja Kuuterselän muistomerkillä !
Isäni oli kivääri/kaukopartiomies. Asevelvollisena Kasarmilassa Kiviniemessä Valkjärvellä http://www.sakkola.fi/kylat/Kasarmila.htm Talvisodassa 30.11 1939-13.3.1940 Siiranmäki -Ahijärvi -Kyyrölä -Revonkylä-Käenniemen kukkula – Mutaranta. Jatkosodassa 1941-1944 kiväärimies/kaukopartiomies (Hjalmar Siilasvuo) I/ II JR53 Sohjanankoski-Kiestinki-Lohilahti- Hevoskenkä -Eldankajärvi- Uhtuan kanava (Kalevala) ja Karjalan kannas (Aito Keravuori http://fi.wikipedia.org/wiki/Aito_Keravuori ) Kuuterselkä – Vuosalmi -Revonkylä Kuuterselän taistelut http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Lapimurto_Kuuterselassa.htm Aito Keravuori tietoa http://www.findagrave.com/cgi-bin/fg.cgi?page=gr&GRid=48769617 Lapinsodassa saksalaisjoukkojen poistamiseksi Suomesta 1944-1945 – Isäni haavoittui Torniossa. Uhtua (Kalevala ) Kiestinki taistelut Vienan karjalassa kesäkuu 1941 http://www.youtube.com/watch?v=OA_eelDbUB8&feature=related
Kiestingin taistelut Yle elävä arkisto http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/jatkosodan_pohjoisrintama_1941_37582.html#media=37591
Kiestingin motti https://www.facebook.com/media/set/?set=a.410652295649852.89026.320175174697565&type=1¬if_t=photo_album_reply#!/media/set/?set=a.410652295649852.89026.320175174697565&type=1¬if_t=photo_album_reply Kiestingin taistelut Jatkosodan alkupuolella Kiestinki valittiin päähyökkäyssuunnaksi, koska eteneminen onnistui siellä parhaiden. [9] Kiestinki oli sotanäyttämönä kesästä 1941 syksyyn 1944. Suomalaiset ja saksalaiset joukot pyrkivät kohti Louhea, joka oli Murmanskin radan risteysasema. Rintamalinja asettui kuitenkin syyspuolella 1941 hieman Kiestingin itäpuolelle. Talvikauden 1941-42 hiljainen asemasotavaihe päättyi maalis-huhtikuussa, kun Venäjän Karjalan armeija pyrki saartavalla hyökkäyksellä tuhoamaan koko hyökänneen saksalais-suomalaisen ryhmittymän. Kevään 1942 Kiestingin ns. kelirikkotaistelu on suurin taistelu, mitä pohjoisella kalottialueella on koskaan käyty. Kuvia Kiestingistä kesäkuu 2012 http://sshs.kuvat.fi/searchresults/Kiestinki http://www.youtube.com/watch?v=VZMkRDj_tDg&feature=relmfu
Valkeasaaren läpimurto 9-10.6.1944 Materiaalia Siiranmäki – Kuuterselkä rintamalta http://www.youtube.com/watch?v=C4e1dbmzIQA&feature=related
Kuuterselkä http://www.youtube.com/watch?v=3-JQzVLjA7U&feature=related Kuuterselän muistomerkki https://www.google.fi/maps/@60.317468,29.5630175,3a,75y,313.75h,70.94t/data=!3m4!1e1!3m2!1sKBX5b__y0E9cI1Cot84NbA!2e0
Haastattelu Yle – Sotilaiden ääniä Kuuterselkä http://areena.yle.fi/radio/2300326
Haastattelu 2/JR 53 Isäni joukkueenjohtaja alik. Veikko Kukka
https://areena.yle.fi/1-2295981
Marttisen Miehet: Aito Keravuori oli isäni komentaja jatkosodassa:
Ayräpään -Vuosalmen taistelut http://www.youtube.com/watch?NR=1&feature=endscreen&v=2K9BgzZOKSM
Viipurinlahti 30.6 – 9.7.1944 http://www.youtube.com/watch?v=Mw0v-JDXU8o&feature=related Ilomantsin taistelut – rauhanneuvottelut alkamassa raskaiden taistelujen lomassa ! http://www.youtube.com/watch?feature=endscreen&NR=1&v=nB0Nh-BLnXg
Lapin Sota 1944-1945 http://www.youtube.com/watch?v=rz60YRGUlgk&feature=related 
Lisäksi isäni oli Lapin Sodassa syyskuun lopussa JR53 :sa .Hän haavoittui Tornion satamassa tullessaan Oulusta 1000 miehen mukana laivalla Tornioon. JR 53 taisteli Tervolan ja Tornion välillä.(Tietolähde Osmo Hyvönen kirjasta TORNIO 1944)
Sotamies Rokka http://www.youtube.com/watch?v=DLtvs3G9nHk&feature=related
Naapurimme poika Kauko Tuomaala http://www.mannerheim-ristinritarit.fi/ritarit?xmid=164
”Läpijuoksun” todelliset tappiot
9.7.2014, Jarmo Nieminen Karjalan kannaksen kesän 1944 taisteluja kuvataan usein läpijuoksuksi halki Kannaksen. Tulkinnat voidaan kyseenalaistaa, jos tarkastellaan suomalaisten aiheuttamia tappioita Leningradin Rintaman joukoille jo ennen Tali–Ihantalaa ja Äyräpää–Vuosalmea. Kyseinen ”läpijuoksu” aiheutti raskaat tappiot. Tapio Tiihonen arvioi väitöskirjassaan Karjalan kannaksen suurtaistelut kesällä 1944 (Helsingin yliopisto 1999) Puna-armeijan Viipurin valtaukseen päättyneen operaation tappioiden olleen 52 000 miestä ja täydennysten kanssa yli 60 000 miestä. Tiihosen mukaan tappiot olivat vähintään 30 ja enintään 40 prosenttia rintaman käytettävissä olevien joukkojen vahvuudesta laskutavasta riippuen. ”Kummankin armeijan divisioonat olivat käytyjen kiivaiden taisteluiden uuvuttamia ja suuresti vajaavahvuiset”, kirjoitti neuvostohistorioitsija Morozov Viipuri-operaation taisteluista. Vaikka kirjatut tappioluvut ovat ristiriitaisia Leningradin Rintaman joukkojen eri johtoportaiden välillä Puna-armeijan tappiot olivat raskaat. Jo suurhyökkäyksen ensimmäisinä päivinä 9.–10. kesäkuuta taistelun aloittaneiden joukkojen tappiot olivat 21. ja 23. Armeijan päiväilmoitusten mukaan Valkeasaaren ja Vaskisavotan suunnissa lähes 3 000 miestä, joista 700 kaatuneina. Ennen Viipurin valtausta 11.–16. kesäkuuta tappiot olivat neuvostoarmeijoiden ilmoitusten mukaan päivittäin keskimäärin 2 600 miestä, joka vastasi noin kolmen jalkaväkipataljoonan (a’ 800) miestä. Tiihosen mukaan tappioluvut ovat puutteellisia ja siloteltuja. Hän päätyi tutkimuksissaan 5 000–6 000 miehen päivätappioihin, eli lähes kahden jalkaväkirykmentin vahvuisiin menetyksiin päivässä (a’ 3 200 miestä). Neuvostoliittolaisten tappioilmoitusten perusteella ankarin taistelupäivä ennen Tali–Ihantalaa ja Vuosalmea oli 14. kesäkuuta, jolloin Puna-armeijan joukkojen menetykset kohosivat lähes 4 000:een, heistä kaatuneina 800 sotilasta. Kuuterselän suunnassa Sahakylän vallannut kaksipataljoonainen 456. Jalkaväkirykmentti menetti 14. päivän taistelussa vahvuudestaan lähes puolet, 500 miestä. Siiranmäessä suomalaista JR 7:ää vastaan taistellut 98. Jalkaväkiarmeijakunta ilmoitti 13.–16. kesäkuuta taistelukertomuksessaan tappioikseen 3 784 miestä, joista 887 kaatuneina. Viipurin valtauksen jälkeen 21. kesäkuuta annettiin käskyt hyökkäyksen jatkamisesta, tavoitteena Lappeenranta–Imatra-tasa. Tämän jälkeen olisi saavutettava Kotka–Kouvola. Hyökkäys alkoi seuraavan päivänä neljän armeijakunnan voimin Viipurin itäpuolelta. Hyökkäävien joukkojen iskukyky kuitenkin hiipui. Viimeiset täydennykset tulivat 25. kesäkuuta. Ratkaisutaisteluiden alkaessa kesä-heinäkuun vaihteessa aiemmin suomalaisiin nähden ylivoimaiset neuvostojoukot olivat kärsineet valtavan mieshukan. Neuvostoliittolaiset joukot kuluivat loppuun suomalaisten Karjalan kannaksen viivytyksessä ja Tali-Ihantalan–Äyräpään–Vuosalmen -torjuntataisteluissa. Viipurin jälkeen vastahyökkäyksissä, taidokkaasti järjestetyllä tykistön tulella, Lentorykmentti 4:n pommituksin ja saksalaisen aseavun, jalkaväki- ja panssarijoukkojen sekä Lento-osasto Kuhlmeyn tuella suomalaiset aiheuttivat neuvostojoukoille, heidän raportoimien ilmoitusten perusteella 2 500–3 000 miehen tappiot päivittäin. Esimerkiksi Ihantalaan hyökänneen 30. Kaartin armeijakunnan tappioiksi kirjattiin 25.6.–4.7. kaatuneina ja kadonneina 1 800 sekä haavoittuneina 7 200. Yhteensä 9 000:n tappiot olivat noin puolet armeijakunnan miesvahvuudesta. Kannaksen ankarin taistelupäivä oli neuvostoliittolaisten tappioilmoitusten mukaan 28. kesäkuuta, jolloin Leningradin Rintaman joukkojen tappiot kohosivat yli 5 000:een, heistä kaatuneina 1 800 sotilasta. Hyökkäävien armeijoiden päiväilmoituksissa kesäkuun viimeisen viikon päivittäinen tappiokeskiarvo oli 3 800 miestä. Neuvostoliittolaisten merkintöjen mukaan tappiokeskiarvo oli heinäkuun kahden ensimmäisen viikon aikana 2 095 miestä, väheten sen jälkeen nopeasti muutamaan sataan mieheen päivässä. Neuvostoarkistojen mukaan tappiot olivat 105 000, joista kaatuneina 22 000 miestä. Tiihonen osoittaa tutkimuksessaan, että neuvostojoukot kärsivät Karjalan kannaksella kesällä 1944 em. lukuja huomattavasti suuremmat tappiot. Hän päätyy laskelmissaan 2 703–3 863 mieheen päivää kohden. Tiihonen arvioi kokonaistappioksi 189 000 miestä. Hänen tutkimustensa perusteella Kannaksella haavoittui tai kuoli 1000–1 400 Leningradin Rintaman sotilasta kilometriä kohden. Tappioiden tuottaminen voidaan myös ilmaista suomalaisten taidokkaasti onnistuneena strategisena viivytyksenä – yhtenä toisen maailmansodan onnistuneimmista – jossa oikea-aikaisella ja maantieteellisestä syvällä alueella heikennetään vihollista ennen ratkaisutaisteluja. Kolmannes tappioista tuotettiin Karjalan kannaksen viivytystaisteluissa. Ratkaisun hetkellä kesä-heinäkuun vaihteessa aiemmin suomalaisiin nähden ylivoimaiset neuvostojoukot olivat kärsineet valtavan mieshukan ja hyökkäävien joukkojen iskukyky lopussa, reservejä ei enää ollut. Lähde: Seura / Yleiseverstiluutnantti Jarno Nieminen
Evakkovaellus 8.7.2012 Somerolla http://www.evakkovaellus.fi/
Isäni mielimusiikkia Vonderfull Finlandia (HD) http://www.youtube.com/watch?v=3LBQs8HFVn8 Lisätietoja Helena Puustinen ja Hannu Mustonen
Tiedustelut Hannulta 0500-176487 tai hannu.mustonen@surffi.net Ilmoittautuneita: Huone 1. 1.Aila Mustonen /Talkooruokavastaava /Humppila /Peikola Muolaa 2.Hannu Mustonen / Matkanjohtaja /Humppila Kurkela/ Hotokka -Ilves Huone 2 3.Helena Puustinen Lappeenranta /Karjalanopas /Muolaa Kurkela /Hotokka -Ilves 4.Timo Puustinen Huone 3 5.Otto Puustinen Huone 4. 6.Kyllikki Seppänen Pitkäjärvi / Muolaa Ilves 7. Maila Laurila/Humppila Kurkela/ Hotokka -Ilves Huone 5 8.Jukka Kuisma Somero /Telkkelä 9. Kari Tuomela Somero/ Muolaa Kirkonkylä Huone 6 10.Petteri Lakkamäki Helsinki / Kurkela Toikka 11.Teemu Lakkamäki Vantaa / Kurkela Toikka Huone 7. 12.Antti Seppänen Jokioinen/ Leipäsuon -Hotokan risteys 13. Maarit Seppänen Jokioinen Huone 8 14. Annikki Haikonen Ristiina,Pellosniemi/ Kurkela/ Hotokka-Ilves 15.Johanna Piispa Nurmijärvi Huone 9 16.Pekka Seppänen Ypäjä / Muolaa Ilves (Viisumi tehdään 21.8.2012) 17.Teija Kauti Ypäjä (Viisumi tehdään 21.8.2012) Huone 10 18.Ville Seppänen Forssa Ilves (Viisumi tehdään 21.8.2012) 19.Anni Seppälä Forssa (Viisumi tehdään 21.8.2012) Huone 11 20.Matti Hätönen Somero /Muolaa Ilves Hummeikko 21.Heikki Honkonen Somero / Muolaa Vesikkala Huone 12 22. Arvi Mustonen (Espoo / Kurkela Yskjärvi) 23.Eero Seppänen (Pitkäjärvi/ Muolaa Ilves Muolaankylä) Huone 13 24. Aulis Hyytiäinen Tuusula /Muolaa Peikola 25.Kari Lehtonen Humppila / Muolaa Peikola Huone 14 26. Matti Rutanen Somero / Hattula- Kirkkojärvi Huone 15 27. Antti Kytölä kuljettaja Atomi Lines ky/ Urjala
VIISUMIOHJEET
Kuljettajamme Antti Kytölä
Seppäsen sukututkimus v.1736-2019
Mustosen sukututkimus v.1774-2007
Henrik Mustonen (Heikki Mustonen). Syntynyt noin 1690.
Puoliso Elina Matintytär Rättö. Syntynyt noin 1693 Muolaa, Heinjoki Heikurila. Kuollut Muolaa, Heinjoki Heikurila. Haudattu 02.02.1743 Muolaassa.
Kuoli 50-vuotiaana.
II Lapset
Maria Heikintytär Mustonen. Syntynyt noin 1712. Taulu 2.
Lauri Heikinpoika Mustonen. Syntynyt 1716 Muolaa, Heinjoki. Taulu 3.
Heikki Heikinpoika Mustonen. Syntynyt 1729 Muolaa Heinjoki, Heikurila. Taulu 200.
Antti Heikinpoika Mustonen. Syntynyt Muolaa, Heinjoki Heikurila. Kastettu 30.04.1732 Muolaa. Taulu 454.
Hannu Mustonen 