Uusisuomi.fi -blogi: Kymmenen teesiä EU:sta 20.3.2009

Kun eurovaalit lähestyvät, eri puolilla on pohdittu, mistä vaalikeskusteluissa oikein pitäisi puhua. Jo viime vuoden lopulla nykyinen ulkoministerimme esitti kieltolistan asioista, joista ei saisi puhua. Sellaisia olivat työttömyys, koulut, lastentarhat, vanhukset ja eläkkeet.

Kieltolistat eivät tietenkään vaalikeskustelussa toimi. Otetaan esimerkiksi työttömyys. Ei ole olemassa vain Suomen työllisyyspolitiikkaa tai vain EU:n työllisyyspolitiikkaa. Työllisyyteen vaikuttavia päätöksiä tehdään sekä EU:ssa että kansallisella tasolla.

Joku toivoi, että eurovaaliväittelyt keskittyisivät työelämään, kuluttaja-asioihin, ympäristöön ja yrittäjille tärkeisiin sisämarkkinoihin. Näihin unionilla on paljon valtaa ja ne koskettavat suoraan kansalaisia.

Jos joku lukee tämän kirjoituksen, niin kerro mielipiteesi. Mistä Sinun mielestäsi eurovaaleissa pitäisi puhua? Ajattelin tässä noudattaa kardinaali Richelieun neuvoa kuningas Ludvig XIII:lle 1600-luvulla: ”Viisaan poliitikon on puhuttava vähän ja kuunneltava paljon.”  Richelieu muuten jatkoi, että hänen on varottava loukkaamasta ketään ajattelemattomilla sanoilla eikä hän saa koskaan puhua pahaa kenestäkään, ellei se ole valtion edun mukaista!

Arvoisa blogin lukija. Tässä pohdinnan pohjaksi kymmenen teesiä, jotka luonnostelin pikaisesti lentomatkalla Brysselistä Helsinkiin.

1.     Kansalaisten luottamus pitää palauttaa. EU ei voi toimia tehokkaasti, jos sillä ei ole kansalaisten luottamusta.

2.     EU:n on keskityttävä asioihin, joissa ylikansallisesta yhteistyöstä on selvää hyötyä ja jätettävä selvästi jäsenmaille kuuluvat asiat niiden hoidettavaksi.

3.     On tehtävä vähemmän mutta parempaa lainsäädäntöä. Turhat direktiivit pitää kumota kurkkudirektiivin tapaan.

4.     Kansalaisten luottamuksen palauttaminen edellyttää avoimuutta EU:n byrokratiaan, kunnon byrokratiatalkoita. Asiakirjat on saatava entistä avoimemmiksi ja äänestäminen neuvostossa julkiseksi.

5.     EU ei voi olla vain valtioiden ja yritysten unioni. EU:sta on rakennettava oikeasti kansalaisten unioni, jonka pohjalla on vahva kulttuuri.

6.     Finanssimarkkinoiden valvontaa on tehostettava. Finanssitavarataloille, vakuutusyhtiöille ja pankeille on luotava sellaiset valvontajärjestelmät, ettei myydä ilmaa tai arvottomia paketteja.

7.     EU:n suuri haaste on, miten pystytään turvaamaan hyvä palvelutaso ikääntyvälle väestölle. Jäsenmaiden on panostettava lisää julkisiin terveyspalveluihin.

8.     Tasa-arvotyössä on siirryttävä sanoista tekoihin. Tasa-arvo ei surkuttelemalla parane. EU nimetköön vaikka tarkastajat seuraamaan naisten ja miesten palkka-erojen kehitystä jäsenmaissa. Valvotaanhan maatalouttakin pilkun tarkasti. Seuraavan komission pitää olla nykyistä tasa-arvoisempi.

9.     EU pystyy vastaamaan Aasian talousjättien, kuten Kiinan ja Intian taloushaasteeseen, vain panostamalla tutkimukseen ja kehitykseen. Työvoiman hintakilpailussa emme pärjää.

10.    Ilmasto- ja energiapolitiikkaan liittyvää työtä on jatkettava. Jo sovituista toimista on pidettävä kiinni. Kööpenhaminan kokouksessa vuoden lopulla EU:n on puhuttava yhdellä äänellä ja löydettävä kompromissi muiden maiden kanssa. Ja Itämeri on pelastettava äkkiä!