SUOMEN ITSENÄISYYSJULISTUS 6.12.1917

Suomen Kansalle.

Suomen Eduskunnan istunnossa tänä päivänä on Suomen Senaatti puheenjohtajansa kautta antanut Eduskunnan käsiteltäväksi m.m. ehdotuksen uudeksi hallitusmuodoksi Suomelle. Antaessaan tämän esityksen Eduskunnalle on Senaatin puheenjohtaja Senaatin puolesta lausunut:Suomen Eduskunta on 15 päivänä viime marraskuuta, nojaten maan Hallitusmuodon 38 §:ään, julistautunut korkeimman valtiovallan haltijaksi sekä sittemmin asettanut maalle hallituksen, joka tärkeimmäksi tehtäväkseen on ottanut Suomen valtiollisen itsenäisyyden toteuttamisen ja turvaamisen. Tämän kautta on Suomen kansa ottanut kohtalonsa omiin käsiinsä, ja nykyiset olot sekä oikeuttavat että velvoittavat sen siihen. Suomen kansa tuntee syvästi, ettei se voi täyttää kansallista ja yleisinhimillistä tehtäväänsä muuten kuin täysin vapaana. Vuosisatainen vapaudenkaipuumme on nyt toteutettava; Suomen kansan on astuttava muiden maailman kansojen rinnalle itsenäisenä kansakuntana.Tämän päämäärän saavuttamiseksi tarvitaan lähinnä eräitä toimenpiteitä Eduskunnan puolelta. Suomen voimassaoleva Hallitusmuoto, joka on nykyisiin oloihin soveltumaton, vaatii täydellistä uusimista, ja siitä syystä hallitus nyt on Eduskunnan käsiteltäväksi antanut ehdotuksen Suomen hallitusmuodoksi, ehdotuksen, joka on rakennettu sille perusteelle, että Suomi on oleva riippumaton tasavalta. Katsoen siihen, että uuden hallitusmuodon pääperusteet on saatava viipymättä voimaan, on Hallitus samalla antanut esityksen perustuslain säännöksiksi tästä asiasta sekä eräitä muitakin lakiehdotuksia, jotka tarkoittavat tyydyttää kipeimmät uudistustarpeet ennen uuden hallitusmuodon aikaansaamista.Sama päämäärä vaatii myös toimenpiteitä Hallituksen puolelta. Hallitus on kääntyvä toisten valtojen puoleen saadakseen maamme valtiollisen itsenäisyyden kansainvälisesti tunnustetuksi. Tämä on erityisesti nykyhetkellä sitä välttämättömämpää, kun maan täydellisestä eristäytymisestä aiheutunut vakava asema, nälänhätä ja työttömyys pakottavat Hallitusta asettumaan suoranaisiin väleihin ulkovaltojen kanssa, joiden kiireellinen apu elintarpeiden ja teollisuutta varten välttämättömien tavarain maahantuomiseksi on meidän ainoa pelastuksemme uhkaavasta nälänhädästä ja teollisuuden pysähtymisestä.Venäjän kansa on, kukistettuansa tsaarinvallan, useampia kertoja ilmoittanut aikovansa suoda Suomen kansalle sen vuosisataiseen sivistyskehitykseen perustuvan oikeuden omien kohtaloittensa määräämiseen. Ja laajalti yli sodan kaikkien kauhujen on kaikunut ääni, että yhtenä nykyisen maailmansodan tärkeimmistä päämääristä on oleva, ettei yhtäkään kansaa ole vastoin tahtoansa pakotettava olemaan toisesta riippuvaisena. Suomen kansa uskoo, että vapaa Venäjän kansa ja sen perustava kansalliskokous eivät tahdo estää Suomen pyrkimystä astua vapaiden ja riippumattomien kansojen joukkoon. Ja Suomen kansa rohkenee samalla toivoa maailman muiden kansojen tunnustavan, että Suomen kansa riippumattomana ja vapaana paraiten voi työskennellä sen tehtävän toteuttamiseksi, jonka suorittamiselle se toivoo ansaitsevansa itsenäisen sijan maailman sivistyskansojen joukossa.Samalla kuin Hallitus on tahtonut saattaa nämä sanat kaikkien Suomen kansalaisten tietoon, kääntyy Hallitus kansalaisten, sekä yksityisten että viranomaisten puoleen, hartaasti kehoittaen kutakin kohdastansa, järkähtämättömästi noudattamalla järjestystä ja täyttämällä isänmaallisen velvollisuutensa, ponnistamaan kaikki voimansa kansakunnan yhteisen päämäärän saavuttamiseksi tänä ajankohtana, jota tärkeämpää ja ratkaisevampaa ei tähän asti ole Suomen kansan elämässä ollut. Helsingissä, 4 päivänä joulukuuta 1917.  

Suomen Senaatti
 

 

P. E. SVINHUFVUD. E. N. SETÄLÄ.
KYÖSTI KALLIO. JALMAR CASTRÉN.
ONNI TALAS. ARTHUR CASTRÉN.
HEIKKI RENVALL. JUHANI ARAJÄRVI.
ALEXANDER FREY. E. Y. PEHKONEN.
O. W. LOUHIVUORI.

Investoinnit Suomalaisella panoksella – isänmaallisuutta

Kiviniemi peräänkuuluttaa investoinneilta isänmaallisuutta

 

KUVA: Heikki Tyynysniemi/SKA
 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pääministeri vertasi Suomea USA:han.Pääministeri Mari Kiviniemi (kesk) toivoo elinkeinoelämän investoinneilta isänmaallisuutta.Tiistaina Kunnallisalan kehittämissäätiön seminaarissa puhunut Kiviniemi vertasi Suomen tilannetta Yhdysvaltoihin, jossa presidentti Barack Obama teki aloitteen investointien saamisesta kotimaahan.

Obama oli Kiviniemen mukaan esittänyt kilpailukyvyn parantamisen hengessä, että Yhdysvaltoihin pitäisi saada laajoja yksityisen ja julkisen puolen investointeja.Jos Yhdysvalloilla on markkinataloudesta huolimatta varaa isänmaallisuuteen, onko meillä varaa olla olematta sitä? Kiviniemi sanoi.Hän muistutti samassa yhteydessä, että markkinatalous ei ole koskaan ollut missään vapaana yhteiskunnan vaikutuksesta.Kiviniemi ehdotti viime viikolla yhteiskuntasopimusta, johon sitoutuisivat niin työnantajat, työntekijät kuin hallituskin.

STT

Väärää politiikkaa leikkauslistoilla! Lause on oikeansuuntainen

Väärää politiikkaa leikkauslistoilla

 

 

 

 

Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on paras mahdollinen lähtökohta tulevalle. Sitä ei pidä romuttaa vaan parantaa. Keskusta haluaa ottaa uuden askeleen hyvinvoinnin turvaamisen tiellä. Avain uuteen hyvinvointiin on työn tekemisessä ja ihmisten osallisuuden vahvistamisessa.Yhteinen vastuu, oikeudenmukaisuus, osallistumisen oikeus ja omatoimisuuden lisääminen kulkevat käsi kädessä. Hyvän koulutuksen, hyvän terveydenhuollon ja taloudellisen perusturvan osalta Keskusta takaa osallisuuden kaikille suomalaisille.Innokkaista vaalienaluspuheista huolimatta Suomen tulevaisuutta ei ratkaista leikkauslistoilla. On väärän tiedon levittämistä ja pään pensaaseen laittamista uskotella, että ongelmat poistuvat ainoastaan julkisia menoja leikkaamalla.Todellinen ratkaisu on paljon haastavampi, moni-ilmeisempi – ja onneksi kestävämpi. Sen ytimessä ovat talouden kasvu, yhteiskunnan eheys ja tuottavaa työtä tekevät suomalaiset. Tämä on myös Keskustan lähtökohta seuraavalla vaalikaudelle: ei näivettymistä vaan uuden kasvun juurruttamista.Samalla haluamme rohkeasti lisätä kansalaisten osallisuutta ja oikeutta parantaa arkipäivänsä elämänlaatua itse, omatoimisesti. Oman tekemisen mahdollisuus ja kunkin oikeus tarpeellisuuden kokemiseen ehkäisevät parhaiten syrjäytymistä ja lisäävät hyvinvointia koko Suomessa.Suomen tarina on ongelmien keskelläkin menestystarina. Meillä on EU-alueen parhaiten hoidettu kansantalous, suomalaiset yritykset ovat hyvässä iskussa ja velkataakkamme on muihin verrattuna kohtuullinen. Selviämme siitäkin, kunhan emme taas ryhdy omin toimin tuottamaan ongelmia. Yhteiskunnallisen eheyden hintalappu on iso. Sen säilyttämisen puolesta kannattaa panna likoon paljon poliittista poweria.Muutama kuukausi ennen vaaleja keskustelu näkyy menevän täysin metsään, pelkkien säästölistojen rakentelemiseksi. Ainoastaan Keskusta on ilmoittanut tavoitteekseen yhteisen kakun kasvattamisen.Valitettavan monelle näkyy tavoitteena olevan vain varmistaa, että itsestään selvänä pidetystä pienenevästä kakustakin saa itselleen suuremman osuuden.Kunkin leikkausfanaatikon säästöinnon motiivi paljastuu siitä, kun vertaa toisaalta säästöjen määrää ja samalla suunavauksella vaadittavia veronkevennyksiä. Tuppaavat olemaan samaa suuruusluokkaa.Keskustan tavoite julkisen talouden menojen kurissa pitämiselle on toinen. Haluamme pysäyttää velkaantumisen. Pidämme tärkeänä, että velanmaksuun osallistuvat kaikki.Oikeudenmukaisuuden velvoite on jokaisen poliitikon ja hallituspohjan mittari. Vastuulliset poliitikot eivät tee päätöksiään yksittäisten galluppien perusteella.Oikeat avaimet Suomen menestykseen tiedämme. Tarvitsemme työtä tekeviä kansalaisia nykyistä reippaasti enemmän. Jokainen aamulla töihin kiirehtivä suomalainen on paras este leikkauslistoille. Verotulojen kasvun myötä perheiden tukeminen voi jatkua eikä perusturvaa tarvitse leikata.Yhden prosenttiyksikön työttömyyden alennus vaikuttaa noin miljardin verran julkisen talouden tasapainoon. Tämä on minulle mieluisaa säästämistä. Tätä työtä olemme myös tehneet ja nyt työttömyys on taas kääntynyt laskuun.

 

 

 

Yrittäjyys Suomessa 9.11.2010

MariKiviniemi-7590.jpg

Kiviniemi: Byrokratiaa kevennettävä riittävän rohkeasti

9.11.2010

Pääministeri Kiviniemi nostaisi yrittäjyyspolitiikan ensi hallituskauden kärkiteemaksi. Kiviniemi puhui Kauppalehden ja OP-Pohjola-ryhmän järjestämässä Yrittämisen tulevaisuus -seminaarissa Helsingissä eilen maanantaina.

– Lamasta toipuva, mutta pitkäaikaistyöttömyyden uhkaama Suomi on vaarassa jäädä pidemmällä aikavälillä kiinni hitaan kasvun kierteeseen. Samalla maatamme haastavat ilmastonmuutos ja ikääntyminen. Mikäli emme ole valmiita uudistumaan, edessämme on näivettyminen ja supistuva talous, Kiviniemi sanoi.

– Koko Suomen menestymisen turvaksi tarvitsemme vahvan näkemyksen vahvan kasvun Suomesta. Yrittäjyys sekä usko osaamiseemme ja menestymiseemme ovat tie hyvinvointiin tänäkin päivänä.

Kiviniemi esitti, että yrittäjäpolitiikkaa linjataan jatkossa heti hallituskauden alussa tehtävällä päätöksellä, jossa yrittäjäpolitiikan tavoitteista ja sisällöstä sovittaisiin mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Kunkin ministeriön tehtäväksi jää ohjelman tarkka toteuttaminen.

Kiviniemi esitti myös omia painotuksia yrittäjyyden kehittämiseksi:

– Tutkimus- ja tuotekehitykseen käytettävistä tukieuroista, yli kaksi miljardia nykyisellään, yhä useampi on ohjattava tuotteistamiseen, kaupallistamiseen ja kansainvälistymiseen.

– Innovaatioiden lisäksi erityisesti työllistämiseen, mukaan lukien myös aloittelevien yrittäjien oma toimeentulo, on perusteltua ohjata tarvittaessa mittavaakin julkista tukea. Myös erityisrahoituksessa valtion riskiä voidaan lisätä.

– Byrokratian keventämisessä tulee edetä riittävän rohkeasti. Velkajärjestelyä on kehitetty reippaasti tämän hallituspohjan aikana. Vielä on katsottava, olisivatko nopeammat menettelyt mahdollisia.

– Julkisuudessa on esitetty yrittäjien verotukseen muutoksia, jotka johtaisivat palkansaajaa korkeampaan verotukseen. Olen asiasta eri linjoilla. Liian tiukka verolinja vaurioittaisi uutta talouskasvua ja iskisi raskaasti yleiseen yrittäjäilmastoon. Nykyinen veromalli on osoittanut toimivuutensa. Liian pitkälle menevät, kasvua haittaavat esitykset muistuttavat lähinnä oman oksan sahaamista. Yrittäjän verotus kaipaa evoluutiota revoluution sijaan.

Yrittäjyyteen panostamista vastaan Kiviniemi sanoi edellyttävänsä, että yrittäjät tuovat omalla kovalla työllään ja rohkeilla näkemyksillään yhä useammalle suomalaiselle työtä ja toimeentuloa.

– Minulle yrittäjyyteen ja työhön panostaminen tarkoittaa samalla sitä, että pidämme hyvän huolen heistä, jotka eivät itse siihen kykene. Muutoin en lupaa tulevaisuudelta kuin työtä, työtä ja työtä. Mutta työn tulee olla sellaista, jossa viihtyy ja johon saa perhe- ja muun elämänsä luontevasti sovitettua.

Talvisota 30.11.1939 – 13.3.1940 – Jatkosodan 25.6.1940- 4-5.9.1944 materiaalia

 
 
 
 

Talvisodan kuukaudet

1939

Syyskuu

1.9. Saksa hyökkää Puolaan.
9.9. Suomalaiset lisäävät Kannaksella olevia suojajoukkoja.

Lokakuu

11.10. Kenttäarmeija on kokonaisuudessaan kutsuttu ylimääräisiin kertausharjoituksiin (YH).
12.-14.10. J.K. Paasikivi neuvottelee Moskovassa.
21.10. Paasikivi toisen kerran Moskovassa.
23.10. Kenttäarmeijan keskitykset valmiina.
30.10. Neuvostoliiton aluevaatimukset julkistetaan. Paasikivi kolmannen kerran Moskovaan.

Marraskuu

13.11. Suomalaiset neuvottelijat palaavat Moskovasta.
26.11. Neuvostojoukot ampuvat tykistöllä omiin asemiinsa Mainilassa.
30.11. Neuvostojoukkojen hyökkäys alkaa aamulla.

Joulukuu

1.12. Hallitus vaihtuu. Pääministeriksi Risto Ryti. Neuvostoliitto perustaa Terijoelle Otto Wille Kuusisen hallituksen.
2.12. Suojajoukkoa aletaan siirtää Kannaksella pääasemaan.
8.12. Puna-armeijan joukot saapuvat pääaseman eteen Länsi-Kannaksella.
12.12. Onnistunut vastahyökkäys Tolvajärvellä alkaa.
14.12. Kansainliitto erottaa Neuvostoliiton jäsenyydestään.
15.12. Tilanne Kuhmossa vakiintuu.
17.12. Kolme päivää kestänyt hyökkäys Taipaleessa laantuu.
19.12. Kiivas taistelupäivä Summassa.
19.12. Viivytystaistelut Petsamossa päättyvät.
21.12. Neuvostojoukkojen aktiivisuus Kannaksella heikkenee
28.12. Suomussalmen kirkonkylä takaisin suomalaisille.

1940

Tammikuu

4.1. Suomalaisten päähyökkäys Raatteen tiellä alkaa.
5.-6.1 Ulkoministeri Väinö Tanner tapaa Tukholmassa Neuvostoliiton Tukholman-lähettilään Aleksandra Kollontain.
7.1. Raatteen tuhoamistaistelut päättyvät.

Helmikuu

1.2. Puna-armeijan toimeliaisuus lisääntyy Summan ja Lähteen lohkoilla.
2.2. Suomi on valmis neuvotteluihin pienin lisämyönnytyksin.
14.2. Suomalaiset vetäytyvät Lähteen lohkolta.
15.2. Käsky vetäytyä väliasemaan Länsi-Kannaksella.
16.2. Kuusi päivää kestäneet korpitaistelut Kuhmossa Dolinin hiihtoprikaatin tuhoamiseksi päättyvät.
18.2. Puna-armeijan joukot alkavat saapua väliaseman eteen.
22.2. Koiviston saarista luovutaan.
26.2. Puna-armeija saa tehtäväkseen Viipurin valtauksen.
27.2. Suomalaiset vetäytyvät väliasemasta.
28.2. Neuvostoliito vaatii vastausta rauhanehtoihin kahden vuorokauden kuluessa. Suurin osa hallituksesta on rauhan kannalla.

Maaliskuu

4.3. Neuvostojoukot saavat ensimmäiset sillanpääasemansa Viipurinlahden saarilla.
4.3. Venäläiset pääsevät maihin Häränpääniemessä ja Vilaniemessä.
5.3. Puna-armeijan joukot taka-aseman edessä.
7.3. Rauhanvaltuuskunta Moskovaan.
9.3. Mannerheim vakuuttuu pikaisen rauhanteon välttämättömyydestä.
9.3. Taistelut siirtyvät Viipurinlahdella mantereen rantaviivalle.
10.3. Puolustus murtuu Leitimonjärven ja Kärstilänjärven kannaksella.
11.3. Puna-armeijan hyökkäys kohti Viipuria alkaa.
12.3. Neuvostoliitto kieltäytyy hyväksymästä suomalaisten esittämiä myönnytyksiä.
12.3. Viipurissa taistellaan.
13.3. Moskovassa suomalaiset hyväksyvät rauhanehdot. Sota päättyy klo 11.

 
Talvisota ELOKUVAN esittely (Sabaton) osa Yksi Halaus vasemmalle Filminauha  http://www.youtube.com/watch?v=_FaRAixpwIM&feature=player_embedded
  
Talvisota ELOKUVAN esittely (Sabaton) osa KaksiPoikaFilminauha   http://www.youtube.com/watch?v=7ELfMprEbrI&feature=related 
Talvisodan Venäläisnäkökulmaa  http://www.youtube.com/watch?v=PdOwJr0wmUE
Sota-arkiston Talvisota 1939-1940 dokumentti http://www.youtube.com/watch?v=gnjL0zx2r-8&feature=related
 
Ranskan tuki Suomelle Talvisodan alkaessa  http://www.youtube.com/watch?v=a1MNQk3DECI&feature=related
 
Adolf Ehnrootin haastattelu Itsenäinen Isänmaa tunnari http://www.youtube.com/watch?v=pPTFp8YIB1U&feature=related

 

 
 
Kiitos kaikille veteraanelle ja lotille ”
 
Evakon Laulu Anneli Saaristo http://www.youtube.com/watch?v=OgvQBSSxzck Punainen sydän
”Todella kaunis laulu ja ikävä kyllä tosikertomus”
Evakon Laulu Anneli Saaristo (piano säestys) http://www.youtube.com/watch?v=AsT01LedK9M Punainen sydän
 
Laps Olen Kauniin Karjalan http://www.youtube.com/watch? v = Le8d8BirYZE & NR = 1 Punainen sydän
 
 
 

SINUN ÄÄNESI EUROOPASSA ! Anneli Jäätteenmäki

Uusisuomi.fi -blogi: Kymmenen teesiä EU:sta 20.3.2009

Kun eurovaalit lähestyvät, eri puolilla on pohdittu, mistä vaalikeskusteluissa oikein pitäisi puhua. Jo viime vuoden lopulla nykyinen ulkoministerimme esitti kieltolistan asioista, joista ei saisi puhua. Sellaisia olivat työttömyys, koulut, lastentarhat, vanhukset ja eläkkeet.

Kieltolistat eivät tietenkään vaalikeskustelussa toimi. Otetaan esimerkiksi työttömyys. Ei ole olemassa vain Suomen työllisyyspolitiikkaa tai vain EU:n työllisyyspolitiikkaa. Työllisyyteen vaikuttavia päätöksiä tehdään sekä EU:ssa että kansallisella tasolla.

Joku toivoi, että eurovaaliväittelyt keskittyisivät työelämään, kuluttaja-asioihin, ympäristöön ja yrittäjille tärkeisiin sisämarkkinoihin. Näihin unionilla on paljon valtaa ja ne koskettavat suoraan kansalaisia.

Jos joku lukee tämän kirjoituksen, niin kerro mielipiteesi. Mistä Sinun mielestäsi eurovaaleissa pitäisi puhua? Ajattelin tässä noudattaa kardinaali Richelieun neuvoa kuningas Ludvig XIII:lle 1600-luvulla: ”Viisaan poliitikon on puhuttava vähän ja kuunneltava paljon.”  Richelieu muuten jatkoi, että hänen on varottava loukkaamasta ketään ajattelemattomilla sanoilla eikä hän saa koskaan puhua pahaa kenestäkään, ellei se ole valtion edun mukaista!

Arvoisa blogin lukija. Tässä pohdinnan pohjaksi kymmenen teesiä, jotka luonnostelin pikaisesti lentomatkalla Brysselistä Helsinkiin.

1.     Kansalaisten luottamus pitää palauttaa. EU ei voi toimia tehokkaasti, jos sillä ei ole kansalaisten luottamusta.

2.     EU:n on keskityttävä asioihin, joissa ylikansallisesta yhteistyöstä on selvää hyötyä ja jätettävä selvästi jäsenmaille kuuluvat asiat niiden hoidettavaksi.

3.     On tehtävä vähemmän mutta parempaa lainsäädäntöä. Turhat direktiivit pitää kumota kurkkudirektiivin tapaan.

4.     Kansalaisten luottamuksen palauttaminen edellyttää avoimuutta EU:n byrokratiaan, kunnon byrokratiatalkoita. Asiakirjat on saatava entistä avoimemmiksi ja äänestäminen neuvostossa julkiseksi.

5.     EU ei voi olla vain valtioiden ja yritysten unioni. EU:sta on rakennettava oikeasti kansalaisten unioni, jonka pohjalla on vahva kulttuuri.

6.     Finanssimarkkinoiden valvontaa on tehostettava. Finanssitavarataloille, vakuutusyhtiöille ja pankeille on luotava sellaiset valvontajärjestelmät, ettei myydä ilmaa tai arvottomia paketteja.

7.     EU:n suuri haaste on, miten pystytään turvaamaan hyvä palvelutaso ikääntyvälle väestölle. Jäsenmaiden on panostettava lisää julkisiin terveyspalveluihin.

8.     Tasa-arvotyössä on siirryttävä sanoista tekoihin. Tasa-arvo ei surkuttelemalla parane. EU nimetköön vaikka tarkastajat seuraamaan naisten ja miesten palkka-erojen kehitystä jäsenmaissa. Valvotaanhan maatalouttakin pilkun tarkasti. Seuraavan komission pitää olla nykyistä tasa-arvoisempi.

9.     EU pystyy vastaamaan Aasian talousjättien, kuten Kiinan ja Intian taloushaasteeseen, vain panostamalla tutkimukseen ja kehitykseen. Työvoiman hintakilpailussa emme pärjää.

10.    Ilmasto- ja energiapolitiikkaan liittyvää työtä on jatkettava. Jo sovituista toimista on pidettävä kiinni. Kööpenhaminan kokouksessa vuoden lopulla EU:n on puhuttava yhdellä äänellä ja löydettävä kompromissi muiden maiden kanssa. Ja Itämeri on pelastettava äkkiä!

« takaisin

NOKIAN PUHELIN KESTÄÄ HAPPOKÄSITTELYN

Matkapuhelin happotestissä

Nokian kännykkä kulki puhvelin läpi – ja toimii edelleen

4.3.2009 16:38 Intialainen vesipuhveli jätti vastaamatta seitsemään puheluun Nokian matkapuhelimen kulkiessa sen ruuansulatusjärjestelmän läpi.

Bijapurissa Intiassa maanviljelijän omistama Nokian matkapuhelin joutui vesipuhvelin vatsaan. Ilmeisesti se putosi maanviljelijän rinta-taskusta vesipuhvelin syömän heinän sekaan, kertoo Nokia Conversations -verkkosivusto 

Puhelin löytyi muutaman päivän päästä vesipuhvelin lannan seasta – yhä toimivana.

Saavutus on huomattava osoitus matkapuhelimen kestävyydestä, sillä märehtijöihin kuuluvalla aasialaisella vesipuhvelilla on neljä mahaa.

Ruoka menee suusta vähän pureksittuna ensimmäiseksi pötsiin ja sieltä verkkomahaan, joissa pieneliöstö ja eläimen liikkeet hajottavat ruokaa. Pötsistä ruoka palaa takaisin suuhun, jossa eläin yleensä pureksii eli märehtii sen hienoksi.

Märehtimisen jälkeen ruoka on vellimäistä, ja eläin nielaisee sen seuraavaan mahalaukkuun eli satakertaan, ja sieltä juoksutusmahaan. Tämän jälkeen puhelin kulki vielä läpi puhvelin suoliston.

Noin 800-kiloiselle vesipuhvelille pieni matkapuhelin tuskin aiheutti minkäänlaisia sivuvaikutuksia.

Minulle itselleni kävi kerran että pesin Nokia 3210 mallin kännykän kirjopesussa haalarin taskussa , ensin kirosin ,otin akun heti pois, lähdin varmuuden vuoksi

ostamaan uuuden Nokian 5250 mallin koska ulkomaanmatkamme oli seuraavana päivänä. Matkalta ja palattuamme tarkistin piruuttani Nokia 3210 toiminnan

ihmetys oli suuri kun se käynnistyi  se toimi vielä noin 2 kk moitteetta kunnes työssäni rikoin sen näytön.

Siinä oli mielestäni paras tekstiviesti kännykkä näppäimet olivat käteen sopivat. Uudemmissa malleissa en ole enää tavannut näin hyvää näppäimistöä.

Hannu Mustonen

Suomessa on työnantajapula ei työvoimapula

Kuinka päästä takaisin nousuun

Ensimmäiseksi pitäisi pystyä tunnistamaan ja tunnustamaan varsinainen ongelma. Suomessa vallitsee tällä hetkellä työnatajapula EI työvoimapula. Siihen asti, kun hallitus ei pysty em. asiaa tunnustamaan, ei se voi saada aikaiseksi mitään kestävää ratkaisua.

Kun ongelma on selvillä, voidaa miettiä siihen ratkaisua. Eli kuinka luodaan Suomeen työnantajia. Osaavaa työvoimaa Suomessa on tällä hetkellä riittämiin, joten työvoiman määrän kasvattaminen ei ole ratkaisu. Sen sijaan tulisi tukea muita työllistämistä edistäviä ratkaisuja, kuten esimerkiksi: 1) edullinen energia, 2) toimiva infrastruktuuri, 3) matala byrokratia ja korruptio ja 4) edulliset toimitilat, kiinteistöt ja maa-alueet.

Tällä tavoin Suomeen saataisiin houkuteltua investointeja eli työpaikkoja. Lisäksi korkeakoulut tulisi haastaa tuottamaan työntekijöiden sijaan työnantajia.

Luovitaan Eu:n sääntöjä

Otetaan vain rauhallisesti

7.1.2009 9.03 | Esko Lukkari | Uutiset

EU:n taistelu markkinoinnissa käytettäviä kansallisuustunnuksia vastaan on kamppailua tuulimyllyjä vastaan. Kun yksi aukko tukitaan, on uusi jo keksitty. Siksi EU:n huomautukseen valtion varojen käytöstä kotimaisten elintarvikkeiden markkinoinnissa kannattaa suhtautua rauhallisesti.

Italia käynnisti vuonna 2004 tuotteitaan suosivan markkinointiohjelman. Sitä varten säädettiin laki, joka tunnetaan nimellä COOL. Sen alla on valtion tuella markkinoitu esimerkiksi vehnää, tomaatteja, suklaata ja kananlihaa.

EU vaati vuonna 2006 Italiaa lopettamaan markkinoinnin. Mitä teki Italia? Se otti asian hyvin rauhallisesti.

Entäpä Saksa? Muutama vuosi sitten Suomalaisen Työn liiton tutkimuksessa selvisi, että Saksassa saksalaisia elintarvikkeita markkinoitiin 50! erilaisella alkuperämerkillä. Osavaltiot maksoivat suurimman osan lystistä ja maksavat edelleen. Yks hailee, että se on EU:n mukaan kiellettyä.

Saksa, Ranska, Italia ja Espanja osaavat sen. Keinojen jälkeen tulevat konstit, sitten temput ja varastossa ovat valkoiset valheet ja lievät huijaukset. Kuluttaja saa takuulla tiedon siitä, missä auto tai viini on valmistettu.

Suomalaisen Työn liitto luopui aikanaan EU:n pelossa sloganistaan ”suosi suomalaista”. Tilalle tuli ovela ”tiedät kyllä miksi”. Liiton avainlippu kertoo tuotteen tai palvelun suomalaisuudesta, jos sen arvosta 50 prosenttia on kotimaista.

Kotimaiset Kasvikset ry, Finfood, Paliskuntien liitto, Maito ja Terveys jne. ovat nyt Ison Veljen tarkkailussa. Otetaan silti rauhallisesti. Luovitaan.
lukkari_esko.jpgEsko Lukkari,Kauppalehti

Uusi käsite Petokapitalismi 27.12.2008

 

Euroopan hylättävä petokapitalismi

Euroopalla ei ole omaa taloutta vaan se on matkinut pelisääntönsä ja menettelytapansa Yhdysvalloista. Nyt kun amerikkalaisesta keinottelutaloudesta liikkeelle lähtenyt maailmanlaajuinen talouskriisi tekee tuhojaan, alkaa olla johtopäätösten aika: Euroopan on kehitettävä oma inhimillisempi talous, joka hylkää amerikkalaisen petokapitalismin menettelytavat.
 

On pohdittava uusia toimintatapoja, kun romahdus saa maan järkkymään ja halkeilemaan Washingtonin konsensuksen alla.

Eurooppalainen yhteiskunta on amerikkalaisten oppien kovettama, mutta eurooppalaisten ei ole pakko elää taloudessa, jota amerikkalaisten rahapiirien propagandakone on meille tuputtanut. En kirjoita kaikista amerikkalaisista vaan lukumääräisesti pienestä rikkaasta pääomien omistajajoukosta, joka on pitänyt taloudellista valtaa ja ahneuksissaan aiheuttanut nykyisen romahduksen.

Ronald Reaganin ja Margaret Thatcherin aikoina kehittymään lähtenyt poliittistaloudellinen oppisuunta typistää ihmisen ainutkertaisen elämän talouden tapahtumiksi. Pörssi määrää, saatko terveydenhoitoa, pääsevätkö lapsesi opin tielle ja onko sinulla vanhana eläke.

Kaikki tärkeä tapahtuu
rahan jumalan armosta

Amerikkalaisten rahapiirien kehittämä moderni kilpailutalous ei ota huomioon sitä, että jokainen ihminen elää vain kerran maan päällä. Sille sopii, että ihmiskunnan enemmistö elää nälässä, kun muutama harva yksilö voi nauttia yltäkylläisestä rikkaudesta.

Joulunaikaan on sopivaa muistaa, että Jeesus oli toista mieltä. Hän oli oikeudenmukaisuuden puolustaja. Juuri tämä asia sävytti hänen puheitaan ja tekojaan enemmän kuin mikään muu. Sama peruskysymys on myös muiden uskontojen ja kulttuurien sydämessä. Taistelu epätasa-arvoa vastaan on innoittanut radikaalia politiikkaa Spartacuksesta Jeesuksen kautta Marxiin ja Obamaan.

Jos meillä olisi esimerkiksi viisi elämää, yhden, kaksi tai kolmekin voisi ehkä viettää kurjuudessa ja nälässä, kun pääsisi pari kertaa nauttimaan niin henkisestä kuin aineellisesta hyvinvoinnista. Mutta meillä on vain yksi elämä eikä iankaikkinen elämä korvaa maanpäällistä onnea (tai oikeastaan, mistä minä sen vielä tiedän).

Ainutkertaisen elämän tarkoitukseksi on tehty talouden jumalan palveleminen. Sen laintaulujen ensimmäinen käsky kuuluu: tärkeintä on se, mitä jää viivan alle. Tämä ajatus on nykyisen amerikkalaisen ja paljolti myös eurooppalaisen henkisen kulttuurin keskipisteessä.

Haastattelin kerran amerikkalaista taloustieteen professoria, joka kuvasi asiaa sanomalla näin: ”Jos herätän opiskelijan keskellä yötä läpsimällä hänen kasvojaan ja kysyn, mikä on elämän tarkoitus, hän vastaa, että osakkeenomistajan voittojen maksimointi.”

Tästä viivan alle jäämisen maksiimista muodostuu arvojärjestys, josta ihmiset kärsivät. On painettava pitkiä työpäiviä ja potkaistava firmasta ulos paras kaveri, jos tuotantotaloudelliset syyt sitä vaativat (potki tai tulet potkituksi). Vasta työn ja rahan jälkeen tulevat koti, lapset ja vaimo ja myös terveys.

Optioiden vuoksi johtajien on harrastettava kvartaalijohtamista, vaikka he saattavat olla tuskallisen tietoisia siitä, että se ei ole hyväksi yritykselle. Raha tässä ja nyt on tärkeintä. On poltettava kaikki halot samassa nuotiossa, jotta kurssi nousee.

Lääkäreistä Porschella
ajavia lihainsinöörejä

Terveyden, opetuksen ja asumisen pitää olla bisneksen hyödynnettävissä. Petokapitalismin ongelma on se, että se poistaa asioista sisällöt. Se on tehnyt esimerkiksi Yhdysvalloissa terveydenhoidosta liiketoimen, jonka ensisijaisena tarkoituksena on tehdä rahaa eikä parantaa ihmisiä.

Aina lääkäriin ei ole luottamista, koska hän keksii hoitoja, lääkkeitä ja toimenpiteitä vain sen mukaan, mistä hän voi laskuttaa. Jotkut lääkärinammatin harjoittajista muuttuvat Porschella ajaviksi lihainsinööreiksi.

Yhdysvalloissa opiskelu on muuttunut liiketoimeksi, joka estää säätykiertoa. On selvää ketkä opiskelevat, kun vuoden opinnot maksavat hyvässä yliopistossa enemmän kuin tavallisen ihmisen vuosipalkka. Bushin vuosina opiskelun hinta on noussut niin korkeaksi, että monille nuorille opin hankkiminen on tullut liian kalliiksi.

Petokapitalismi katselee kaikkea toimintaa ansaintalogiikan läpi. Tämä koskee myös sotia, sillä vaikka lentokoneiden, panssarivaunujen ja tykkien särkeminen on kallista touhua, esimerkiksi Irakin sodasta on tehty tuhansille firmoille loistava liiketoimi. Sen kuluista huolehtivat amerikkalaiset veronmaksajat nyt ja tulevaisuudessa. Sodan varsinaisesta syystä Alain Greenspan sanoi, että se oli Irakin öljy. Siis raha.

P.S.

Jälleen kerran minun on myönnettävä, että innostuin liioittelemaan, mutta lohduttaudun edesmenneen viisaan ystäväni Matti Wuoren sanoilla: ”liioittelu on hyvä silloin, kun se tuo asian hahmon näkyviin”.

Yrittäjyys Suomessa

Yrittäjyys – maaseudun muutosvoima

29.10.2008

Maaseudun rooli ja tehtävä on sotien jälkeisenä aikana muuttunut muun yhteiskunnan rakenteen mukana alkutuotannosta teollistamisen kautta palvelujen tuotantoon. Samalla maaseutu on toiminut väestöllisenä varaventtiilinä, työvoiman kasvattajana ja kouluttajana.Muutoksissa yrittäjyys on vienyt maaseutua eteenpäin.

Perinteisesti maaseutu on ymmärretty pitkälti maatalouden kautta. Maatilojen tehtävä yhteiskunnassa on ollut sidoksissa elintarvikkeiden tuotantoon. Tämä voimakkaasti yksinkertaistettu kuva ei ole koskaan vastannut maaseudun monialaista todellisuutta, ja yhä vähemmän se vastaa sitä nykyään.

Elintarvikkeiden tuotanto on edelleen tärkeä osa maaseudun rakennetta, eikä sen merkitystä voi väheksyä. Ruoan tuotanto on kivijalka, johon yhteiskunnan muut rakenteet nojaavat. Elintarvikkeiden tuotannon rinnalle on kuitenkin viimeisen parin vuosikymmenen aikana noussut entistä vahvemmin erityisesti palvelujen ja uusiutuvan energian tuotanto. Maaseutu on yhteiskunnalle yhä enemmän myös hyvinvoinnin ja aineettomien arvojen lähde.

Yrittäjyys kasvaa…

Maaseudulla on luontaisesti hyvät edellytykset yrittäjyydelle. Yhteisöllisyys, joustavuus ja koulutuksen arvostus ovat perinteisesti luoneet perustan maaseudun elinkeinoille. Yhdistettynä vahvaan osaamiseen ja innovatiivisuuteen, ne ovat myös tulevaisuuden yrittäjyyden edellytyksiä.

Maaseudulla on monipuolista osaamispääomaa ja halua hyödyntää osaamista yritystoiminnassa. Luovassa tietoon perustuvassa taloudessa fyysisen etäisyyden merkitys häviää, mutta ympäristön merkitys kasvaa. Maaseutu tarjoaa luovan ympäristön niin työhön kuin harrastuksiinkin.Ilmastonmuutos on nostanut uusiutuvien luonnonvarojen merkityksen niille kuuluvalle tasolle. Suomen uusiutuvat energiavarat sijaitsevat lähes kokonaisuudessaan maaseudulla. Vihreän energian tuotanto on vastaus ilmastonmuutokseen, ja samalla myös valtava mahdollisuus maaseudun yritystoiminnalle.

2000-luvulla niin maatilakytkentäinen kuin muukin maaseudun yritystoiminta on kasvanut nopeasti. Julkisen palvelurakenteen harventuessa yritysten merkitys maaseudun työllistäjänä lisääntyy entisestään.

Monialaisuus vastaa maaseudun rakennemuutokseen

Monialaisten tilojen harjoittamaa muuta yritystoimintaa on aikaisemmin nimitetty maatalouden liitännäis- tai sivuelinkeinoiksi. Termi ei kuitenkaan enää pitkään aikaan ole kuvannut oikein yritystoiminnan laajuutta ja merkitystä maaseudulle. Monialaista yritystoimintaa harjoittaa jo kolmannes maatiloista ja monilla niistä se muodostaa tärkeämmän tulonlähteen kuin varsinainen maataloustuotanto.

Tulevaisuudessa muun yritystoiminnan merkitys lisääntyy entisestään. Usein maaseutuyrityksen asiakas on toinen tila. Kasvavat maatilat teettävät enenevässä määrin osan tilan töistä urakointipalveluina ja keskittyvät ydinosaamiseensa. Urakointipalvelujen ohella maatilat ostavat maaseutuyrittäjiltä muun muassa kirjanpito- ja suunnittelupalveluja.

Valtaosa maaseutuyrityksistä toimii palvelusektorilla. Toimialoista nykyisin ylivoimaisesti merkittävin on koneurakointi, mutta muun muassa matkailu, bioenergian tuotanto ja hevosyrittäjyys ovat kasvavia aloja.

Hoiva- ja hyvinvointipalvelut muodostavat toisen tulevaisuuden kasvualan, sillä väestön ikääntyminen tarjoaa valtavan määrän työtilaisuuksia maatilojen yhteydessä toimiville palveluyrityksille.

Niklas Holmberg

Maataloustilitoimisto Hannu Mustonen 20 v.24.5.2008

Yrityksemme Maataloustilitoimisto Hannu Mustonen täytti  24.5.2008 20v. Yrityksemme elinkeinoilmoituksen täytti Humppilan Osuuspankin nuori lakimies  24.5.1988 klo.10.00 varatulla ajalla.
Idea yrityksen perustamisesta lähti kun maatalouslomittajani  tuskaili veroilmoituksensa kanssa ja pyysi minua jotenkin auttamaan.
Kouluni rehtori Paimiossa suositteli minulle heti koulun päätyttyä hakeutumaan kirjanpitoalalle.Aluksi olin  Humppilan kunnalla vt.nuoriso,urheilu ja raittiussihteerinä 3kk Pentti Vanhatalon ollesa kunnanjohtajana.
Avioiduttuani v.1978 olin muutaman vuoden Osuuskappa Hämeenkulmalla myymälänhoitajanana  ja Rakennusvalmisteen talotehtaalla. 1985 lopussa aloitin epävirallisesti kirjanpitotoiminnan laskukoneella ja 1988 keväällä Nokia Mikromikko 286 tietokoneella Turun Tietoajan ohjelmistolla. 1989 alussa aloitin yritysten kirjan-
pidot Atsoft ohjelmistolla.
Siitä se yritys sitten lähti lumipallon lailla kasvamaan, ja tässä sitä nyt ollaan yli 110 asiakkaan yritys.
Yrityksen toimipiste on samalla  synnyinpaikkani , etten ole elämässäni vielä pitkälle päässyt.
lisätietoja www.mustonen.com
 
Matkakertomus
Juhlimme merkkipäivää Muolaan Kuusaan motellilla la.24.5.2008 illalla yläkuloisissa tunnelmissa ! Illan kulttuuritarjonnasta vastasivat Jouko Hömppi
Helsingistä lausuntaesitykset , Imitaattori Ilpo Seppänen Somerolta ja karaoketanssit Kuusaan motellilla  iltamyöhään juhlineet Muolaan matkalaiset.
Sunnuntaina juhlavan kenttähartauksen Muolaan kirkon sankarihaudalla piti pastori Lasse Mustonen Turusta.
Lämmin kiitos kaikille matkalaisille mukavasta Muolaan matkasta – uskon että perinne jatkuu vahvana myös syksyn matkalla !!
Vierailimme matkailijoiden kotiseutukohteissa Muolaan ja Heinjoen alueella.
 
Hyvää kesää kaikille blogini lukijoille !!
 
Tv . Hannu  Mustonen -monialayrittäjä