SUOMEN ITSENÄISYYSJULISTUS 6.12.1917

Suomen Kansalle.

Suomen Eduskunnan istunnossa tänä päivänä on Suomen Senaatti puheenjohtajansa kautta antanut Eduskunnan käsiteltäväksi m.m. ehdotuksen uudeksi hallitusmuodoksi Suomelle. Antaessaan tämän esityksen Eduskunnalle on Senaatin puheenjohtaja Senaatin puolesta lausunut:Suomen Eduskunta on 15 päivänä viime marraskuuta, nojaten maan Hallitusmuodon 38 §:ään, julistautunut korkeimman valtiovallan haltijaksi sekä sittemmin asettanut maalle hallituksen, joka tärkeimmäksi tehtäväkseen on ottanut Suomen valtiollisen itsenäisyyden toteuttamisen ja turvaamisen. Tämän kautta on Suomen kansa ottanut kohtalonsa omiin käsiinsä, ja nykyiset olot sekä oikeuttavat että velvoittavat sen siihen. Suomen kansa tuntee syvästi, ettei se voi täyttää kansallista ja yleisinhimillistä tehtäväänsä muuten kuin täysin vapaana. Vuosisatainen vapaudenkaipuumme on nyt toteutettava; Suomen kansan on astuttava muiden maailman kansojen rinnalle itsenäisenä kansakuntana.Tämän päämäärän saavuttamiseksi tarvitaan lähinnä eräitä toimenpiteitä Eduskunnan puolelta. Suomen voimassaoleva Hallitusmuoto, joka on nykyisiin oloihin soveltumaton, vaatii täydellistä uusimista, ja siitä syystä hallitus nyt on Eduskunnan käsiteltäväksi antanut ehdotuksen Suomen hallitusmuodoksi, ehdotuksen, joka on rakennettu sille perusteelle, että Suomi on oleva riippumaton tasavalta. Katsoen siihen, että uuden hallitusmuodon pääperusteet on saatava viipymättä voimaan, on Hallitus samalla antanut esityksen perustuslain säännöksiksi tästä asiasta sekä eräitä muitakin lakiehdotuksia, jotka tarkoittavat tyydyttää kipeimmät uudistustarpeet ennen uuden hallitusmuodon aikaansaamista.Sama päämäärä vaatii myös toimenpiteitä Hallituksen puolelta. Hallitus on kääntyvä toisten valtojen puoleen saadakseen maamme valtiollisen itsenäisyyden kansainvälisesti tunnustetuksi. Tämä on erityisesti nykyhetkellä sitä välttämättömämpää, kun maan täydellisestä eristäytymisestä aiheutunut vakava asema, nälänhätä ja työttömyys pakottavat Hallitusta asettumaan suoranaisiin väleihin ulkovaltojen kanssa, joiden kiireellinen apu elintarpeiden ja teollisuutta varten välttämättömien tavarain maahantuomiseksi on meidän ainoa pelastuksemme uhkaavasta nälänhädästä ja teollisuuden pysähtymisestä.Venäjän kansa on, kukistettuansa tsaarinvallan, useampia kertoja ilmoittanut aikovansa suoda Suomen kansalle sen vuosisataiseen sivistyskehitykseen perustuvan oikeuden omien kohtaloittensa määräämiseen. Ja laajalti yli sodan kaikkien kauhujen on kaikunut ääni, että yhtenä nykyisen maailmansodan tärkeimmistä päämääristä on oleva, ettei yhtäkään kansaa ole vastoin tahtoansa pakotettava olemaan toisesta riippuvaisena. Suomen kansa uskoo, että vapaa Venäjän kansa ja sen perustava kansalliskokous eivät tahdo estää Suomen pyrkimystä astua vapaiden ja riippumattomien kansojen joukkoon. Ja Suomen kansa rohkenee samalla toivoa maailman muiden kansojen tunnustavan, että Suomen kansa riippumattomana ja vapaana paraiten voi työskennellä sen tehtävän toteuttamiseksi, jonka suorittamiselle se toivoo ansaitsevansa itsenäisen sijan maailman sivistyskansojen joukossa.Samalla kuin Hallitus on tahtonut saattaa nämä sanat kaikkien Suomen kansalaisten tietoon, kääntyy Hallitus kansalaisten, sekä yksityisten että viranomaisten puoleen, hartaasti kehoittaen kutakin kohdastansa, järkähtämättömästi noudattamalla järjestystä ja täyttämällä isänmaallisen velvollisuutensa, ponnistamaan kaikki voimansa kansakunnan yhteisen päämäärän saavuttamiseksi tänä ajankohtana, jota tärkeämpää ja ratkaisevampaa ei tähän asti ole Suomen kansan elämässä ollut. Helsingissä, 4 päivänä joulukuuta 1917.  

Suomen Senaatti
 

 

P. E. SVINHUFVUD. E. N. SETÄLÄ.
KYÖSTI KALLIO. JALMAR CASTRÉN.
ONNI TALAS. ARTHUR CASTRÉN.
HEIKKI RENVALL. JUHANI ARAJÄRVI.
ALEXANDER FREY. E. Y. PEHKONEN.
O. W. LOUHIVUORI.

Investoinnit Suomalaisella panoksella – isänmaallisuutta

Kiviniemi peräänkuuluttaa investoinneilta isänmaallisuutta

 

KUVA: Heikki Tyynysniemi/SKA
 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pääministeri vertasi Suomea USA:han.Pääministeri Mari Kiviniemi (kesk) toivoo elinkeinoelämän investoinneilta isänmaallisuutta.Tiistaina Kunnallisalan kehittämissäätiön seminaarissa puhunut Kiviniemi vertasi Suomen tilannetta Yhdysvaltoihin, jossa presidentti Barack Obama teki aloitteen investointien saamisesta kotimaahan.

Obama oli Kiviniemen mukaan esittänyt kilpailukyvyn parantamisen hengessä, että Yhdysvaltoihin pitäisi saada laajoja yksityisen ja julkisen puolen investointeja.Jos Yhdysvalloilla on markkinataloudesta huolimatta varaa isänmaallisuuteen, onko meillä varaa olla olematta sitä? Kiviniemi sanoi.Hän muistutti samassa yhteydessä, että markkinatalous ei ole koskaan ollut missään vapaana yhteiskunnan vaikutuksesta.Kiviniemi ehdotti viime viikolla yhteiskuntasopimusta, johon sitoutuisivat niin työnantajat, työntekijät kuin hallituskin.

STT

Väärää politiikkaa leikkauslistoilla! Lause on oikeansuuntainen

Väärää politiikkaa leikkauslistoilla

 

 

 

 

Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on paras mahdollinen lähtökohta tulevalle. Sitä ei pidä romuttaa vaan parantaa. Keskusta haluaa ottaa uuden askeleen hyvinvoinnin turvaamisen tiellä. Avain uuteen hyvinvointiin on työn tekemisessä ja ihmisten osallisuuden vahvistamisessa.Yhteinen vastuu, oikeudenmukaisuus, osallistumisen oikeus ja omatoimisuuden lisääminen kulkevat käsi kädessä. Hyvän koulutuksen, hyvän terveydenhuollon ja taloudellisen perusturvan osalta Keskusta takaa osallisuuden kaikille suomalaisille.Innokkaista vaalienaluspuheista huolimatta Suomen tulevaisuutta ei ratkaista leikkauslistoilla. On väärän tiedon levittämistä ja pään pensaaseen laittamista uskotella, että ongelmat poistuvat ainoastaan julkisia menoja leikkaamalla.Todellinen ratkaisu on paljon haastavampi, moni-ilmeisempi – ja onneksi kestävämpi. Sen ytimessä ovat talouden kasvu, yhteiskunnan eheys ja tuottavaa työtä tekevät suomalaiset. Tämä on myös Keskustan lähtökohta seuraavalla vaalikaudelle: ei näivettymistä vaan uuden kasvun juurruttamista.Samalla haluamme rohkeasti lisätä kansalaisten osallisuutta ja oikeutta parantaa arkipäivänsä elämänlaatua itse, omatoimisesti. Oman tekemisen mahdollisuus ja kunkin oikeus tarpeellisuuden kokemiseen ehkäisevät parhaiten syrjäytymistä ja lisäävät hyvinvointia koko Suomessa.Suomen tarina on ongelmien keskelläkin menestystarina. Meillä on EU-alueen parhaiten hoidettu kansantalous, suomalaiset yritykset ovat hyvässä iskussa ja velkataakkamme on muihin verrattuna kohtuullinen. Selviämme siitäkin, kunhan emme taas ryhdy omin toimin tuottamaan ongelmia. Yhteiskunnallisen eheyden hintalappu on iso. Sen säilyttämisen puolesta kannattaa panna likoon paljon poliittista poweria.Muutama kuukausi ennen vaaleja keskustelu näkyy menevän täysin metsään, pelkkien säästölistojen rakentelemiseksi. Ainoastaan Keskusta on ilmoittanut tavoitteekseen yhteisen kakun kasvattamisen.Valitettavan monelle näkyy tavoitteena olevan vain varmistaa, että itsestään selvänä pidetystä pienenevästä kakustakin saa itselleen suuremman osuuden.Kunkin leikkausfanaatikon säästöinnon motiivi paljastuu siitä, kun vertaa toisaalta säästöjen määrää ja samalla suunavauksella vaadittavia veronkevennyksiä. Tuppaavat olemaan samaa suuruusluokkaa.Keskustan tavoite julkisen talouden menojen kurissa pitämiselle on toinen. Haluamme pysäyttää velkaantumisen. Pidämme tärkeänä, että velanmaksuun osallistuvat kaikki.Oikeudenmukaisuuden velvoite on jokaisen poliitikon ja hallituspohjan mittari. Vastuulliset poliitikot eivät tee päätöksiään yksittäisten galluppien perusteella.Oikeat avaimet Suomen menestykseen tiedämme. Tarvitsemme työtä tekeviä kansalaisia nykyistä reippaasti enemmän. Jokainen aamulla töihin kiirehtivä suomalainen on paras este leikkauslistoille. Verotulojen kasvun myötä perheiden tukeminen voi jatkua eikä perusturvaa tarvitse leikata.Yhden prosenttiyksikön työttömyyden alennus vaikuttaa noin miljardin verran julkisen talouden tasapainoon. Tämä on minulle mieluisaa säästämistä. Tätä työtä olemme myös tehneet ja nyt työttömyys on taas kääntynyt laskuun.

 

 

 

Yrittäjyys Suomessa 9.11.2010

MariKiviniemi-7590.jpg

Kiviniemi: Byrokratiaa kevennettävä riittävän rohkeasti

9.11.2010

Pääministeri Kiviniemi nostaisi yrittäjyyspolitiikan ensi hallituskauden kärkiteemaksi. Kiviniemi puhui Kauppalehden ja OP-Pohjola-ryhmän järjestämässä Yrittämisen tulevaisuus -seminaarissa Helsingissä eilen maanantaina.

– Lamasta toipuva, mutta pitkäaikaistyöttömyyden uhkaama Suomi on vaarassa jäädä pidemmällä aikavälillä kiinni hitaan kasvun kierteeseen. Samalla maatamme haastavat ilmastonmuutos ja ikääntyminen. Mikäli emme ole valmiita uudistumaan, edessämme on näivettyminen ja supistuva talous, Kiviniemi sanoi.

– Koko Suomen menestymisen turvaksi tarvitsemme vahvan näkemyksen vahvan kasvun Suomesta. Yrittäjyys sekä usko osaamiseemme ja menestymiseemme ovat tie hyvinvointiin tänäkin päivänä.

Kiviniemi esitti, että yrittäjäpolitiikkaa linjataan jatkossa heti hallituskauden alussa tehtävällä päätöksellä, jossa yrittäjäpolitiikan tavoitteista ja sisällöstä sovittaisiin mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Kunkin ministeriön tehtäväksi jää ohjelman tarkka toteuttaminen.

Kiviniemi esitti myös omia painotuksia yrittäjyyden kehittämiseksi:

– Tutkimus- ja tuotekehitykseen käytettävistä tukieuroista, yli kaksi miljardia nykyisellään, yhä useampi on ohjattava tuotteistamiseen, kaupallistamiseen ja kansainvälistymiseen.

– Innovaatioiden lisäksi erityisesti työllistämiseen, mukaan lukien myös aloittelevien yrittäjien oma toimeentulo, on perusteltua ohjata tarvittaessa mittavaakin julkista tukea. Myös erityisrahoituksessa valtion riskiä voidaan lisätä.

– Byrokratian keventämisessä tulee edetä riittävän rohkeasti. Velkajärjestelyä on kehitetty reippaasti tämän hallituspohjan aikana. Vielä on katsottava, olisivatko nopeammat menettelyt mahdollisia.

– Julkisuudessa on esitetty yrittäjien verotukseen muutoksia, jotka johtaisivat palkansaajaa korkeampaan verotukseen. Olen asiasta eri linjoilla. Liian tiukka verolinja vaurioittaisi uutta talouskasvua ja iskisi raskaasti yleiseen yrittäjäilmastoon. Nykyinen veromalli on osoittanut toimivuutensa. Liian pitkälle menevät, kasvua haittaavat esitykset muistuttavat lähinnä oman oksan sahaamista. Yrittäjän verotus kaipaa evoluutiota revoluution sijaan.

Yrittäjyyteen panostamista vastaan Kiviniemi sanoi edellyttävänsä, että yrittäjät tuovat omalla kovalla työllään ja rohkeilla näkemyksillään yhä useammalle suomalaiselle työtä ja toimeentuloa.

– Minulle yrittäjyyteen ja työhön panostaminen tarkoittaa samalla sitä, että pidämme hyvän huolen heistä, jotka eivät itse siihen kykene. Muutoin en lupaa tulevaisuudelta kuin työtä, työtä ja työtä. Mutta työn tulee olla sellaista, jossa viihtyy ja johon saa perhe- ja muun elämänsä luontevasti sovitettua.

Talvisota 30.11.1939 – 13.3.1940 – Jatkosodan 25.6.1940- 4-5.9.1944 materiaalia

 
 
 
 

Talvisodan kuukaudet

1939

Syyskuu

1.9. Saksa hyökkää Puolaan.
9.9. Suomalaiset lisäävät Kannaksella olevia suojajoukkoja.

Lokakuu

11.10. Kenttäarmeija on kokonaisuudessaan kutsuttu ylimääräisiin kertausharjoituksiin (YH).
12.-14.10. J.K. Paasikivi neuvottelee Moskovassa.
21.10. Paasikivi toisen kerran Moskovassa.
23.10. Kenttäarmeijan keskitykset valmiina.
30.10. Neuvostoliiton aluevaatimukset julkistetaan. Paasikivi kolmannen kerran Moskovaan.

Marraskuu

13.11. Suomalaiset neuvottelijat palaavat Moskovasta.
26.11. Neuvostojoukot ampuvat tykistöllä omiin asemiinsa Mainilassa.
30.11. Neuvostojoukkojen hyökkäys alkaa aamulla.

Joulukuu

1.12. Hallitus vaihtuu. Pääministeriksi Risto Ryti. Neuvostoliitto perustaa Terijoelle Otto Wille Kuusisen hallituksen.
2.12. Suojajoukkoa aletaan siirtää Kannaksella pääasemaan.
8.12. Puna-armeijan joukot saapuvat pääaseman eteen Länsi-Kannaksella.
12.12. Onnistunut vastahyökkäys Tolvajärvellä alkaa.
14.12. Kansainliitto erottaa Neuvostoliiton jäsenyydestään.
15.12. Tilanne Kuhmossa vakiintuu.
17.12. Kolme päivää kestänyt hyökkäys Taipaleessa laantuu.
19.12. Kiivas taistelupäivä Summassa.
19.12. Viivytystaistelut Petsamossa päättyvät.
21.12. Neuvostojoukkojen aktiivisuus Kannaksella heikkenee
28.12. Suomussalmen kirkonkylä takaisin suomalaisille.

1940

Tammikuu

4.1. Suomalaisten päähyökkäys Raatteen tiellä alkaa.
5.-6.1 Ulkoministeri Väinö Tanner tapaa Tukholmassa Neuvostoliiton Tukholman-lähettilään Aleksandra Kollontain.
7.1. Raatteen tuhoamistaistelut päättyvät.

Helmikuu

1.2. Puna-armeijan toimeliaisuus lisääntyy Summan ja Lähteen lohkoilla.
2.2. Suomi on valmis neuvotteluihin pienin lisämyönnytyksin.
14.2. Suomalaiset vetäytyvät Lähteen lohkolta.
15.2. Käsky vetäytyä väliasemaan Länsi-Kannaksella.
16.2. Kuusi päivää kestäneet korpitaistelut Kuhmossa Dolinin hiihtoprikaatin tuhoamiseksi päättyvät.
18.2. Puna-armeijan joukot alkavat saapua väliaseman eteen.
22.2. Koiviston saarista luovutaan.
26.2. Puna-armeija saa tehtäväkseen Viipurin valtauksen.
27.2. Suomalaiset vetäytyvät väliasemasta.
28.2. Neuvostoliito vaatii vastausta rauhanehtoihin kahden vuorokauden kuluessa. Suurin osa hallituksesta on rauhan kannalla.

Maaliskuu

4.3. Neuvostojoukot saavat ensimmäiset sillanpääasemansa Viipurinlahden saarilla.
4.3. Venäläiset pääsevät maihin Häränpääniemessä ja Vilaniemessä.
5.3. Puna-armeijan joukot taka-aseman edessä.
7.3. Rauhanvaltuuskunta Moskovaan.
9.3. Mannerheim vakuuttuu pikaisen rauhanteon välttämättömyydestä.
9.3. Taistelut siirtyvät Viipurinlahdella mantereen rantaviivalle.
10.3. Puolustus murtuu Leitimonjärven ja Kärstilänjärven kannaksella.
11.3. Puna-armeijan hyökkäys kohti Viipuria alkaa.
12.3. Neuvostoliitto kieltäytyy hyväksymästä suomalaisten esittämiä myönnytyksiä.
12.3. Viipurissa taistellaan.
13.3. Moskovassa suomalaiset hyväksyvät rauhanehdot. Sota päättyy klo 11.

 
Talvisota ELOKUVAN esittely (Sabaton) osa Yksi Halaus vasemmalle Filminauha  http://www.youtube.com/watch?v=_FaRAixpwIM&feature=player_embedded
  
Talvisota ELOKUVAN esittely (Sabaton) osa KaksiPoikaFilminauha   http://www.youtube.com/watch?v=7ELfMprEbrI&feature=related 
Talvisodan Venäläisnäkökulmaa  http://www.youtube.com/watch?v=PdOwJr0wmUE
Sota-arkiston Talvisota 1939-1940 dokumentti http://www.youtube.com/watch?v=gnjL0zx2r-8&feature=related
 
Ranskan tuki Suomelle Talvisodan alkaessa  http://www.youtube.com/watch?v=a1MNQk3DECI&feature=related
 
Adolf Ehnrootin haastattelu Itsenäinen Isänmaa tunnari http://www.youtube.com/watch?v=pPTFp8YIB1U&feature=related

 

 
 
Kiitos kaikille veteraanelle ja lotille ”
 
Evakon Laulu Anneli Saaristo http://www.youtube.com/watch?v=OgvQBSSxzck Punainen sydän
”Todella kaunis laulu ja ikävä kyllä tosikertomus”
Evakon Laulu Anneli Saaristo (piano säestys) http://www.youtube.com/watch?v=AsT01LedK9M Punainen sydän
 
Laps Olen Kauniin Karjalan http://www.youtube.com/watch? v = Le8d8BirYZE & NR = 1 Punainen sydän
 
 
 

SINUN ÄÄNESI EUROOPASSA ! Anneli Jäätteenmäki

Uusisuomi.fi -blogi: Kymmenen teesiä EU:sta 20.3.2009

Kun eurovaalit lähestyvät, eri puolilla on pohdittu, mistä vaalikeskusteluissa oikein pitäisi puhua. Jo viime vuoden lopulla nykyinen ulkoministerimme esitti kieltolistan asioista, joista ei saisi puhua. Sellaisia olivat työttömyys, koulut, lastentarhat, vanhukset ja eläkkeet.

Kieltolistat eivät tietenkään vaalikeskustelussa toimi. Otetaan esimerkiksi työttömyys. Ei ole olemassa vain Suomen työllisyyspolitiikkaa tai vain EU:n työllisyyspolitiikkaa. Työllisyyteen vaikuttavia päätöksiä tehdään sekä EU:ssa että kansallisella tasolla.

Joku toivoi, että eurovaaliväittelyt keskittyisivät työelämään, kuluttaja-asioihin, ympäristöön ja yrittäjille tärkeisiin sisämarkkinoihin. Näihin unionilla on paljon valtaa ja ne koskettavat suoraan kansalaisia.

Jos joku lukee tämän kirjoituksen, niin kerro mielipiteesi. Mistä Sinun mielestäsi eurovaaleissa pitäisi puhua? Ajattelin tässä noudattaa kardinaali Richelieun neuvoa kuningas Ludvig XIII:lle 1600-luvulla: ”Viisaan poliitikon on puhuttava vähän ja kuunneltava paljon.”  Richelieu muuten jatkoi, että hänen on varottava loukkaamasta ketään ajattelemattomilla sanoilla eikä hän saa koskaan puhua pahaa kenestäkään, ellei se ole valtion edun mukaista!

Arvoisa blogin lukija. Tässä pohdinnan pohjaksi kymmenen teesiä, jotka luonnostelin pikaisesti lentomatkalla Brysselistä Helsinkiin.

1.     Kansalaisten luottamus pitää palauttaa. EU ei voi toimia tehokkaasti, jos sillä ei ole kansalaisten luottamusta.

2.     EU:n on keskityttävä asioihin, joissa ylikansallisesta yhteistyöstä on selvää hyötyä ja jätettävä selvästi jäsenmaille kuuluvat asiat niiden hoidettavaksi.

3.     On tehtävä vähemmän mutta parempaa lainsäädäntöä. Turhat direktiivit pitää kumota kurkkudirektiivin tapaan.

4.     Kansalaisten luottamuksen palauttaminen edellyttää avoimuutta EU:n byrokratiaan, kunnon byrokratiatalkoita. Asiakirjat on saatava entistä avoimemmiksi ja äänestäminen neuvostossa julkiseksi.

5.     EU ei voi olla vain valtioiden ja yritysten unioni. EU:sta on rakennettava oikeasti kansalaisten unioni, jonka pohjalla on vahva kulttuuri.

6.     Finanssimarkkinoiden valvontaa on tehostettava. Finanssitavarataloille, vakuutusyhtiöille ja pankeille on luotava sellaiset valvontajärjestelmät, ettei myydä ilmaa tai arvottomia paketteja.

7.     EU:n suuri haaste on, miten pystytään turvaamaan hyvä palvelutaso ikääntyvälle väestölle. Jäsenmaiden on panostettava lisää julkisiin terveyspalveluihin.

8.     Tasa-arvotyössä on siirryttävä sanoista tekoihin. Tasa-arvo ei surkuttelemalla parane. EU nimetköön vaikka tarkastajat seuraamaan naisten ja miesten palkka-erojen kehitystä jäsenmaissa. Valvotaanhan maatalouttakin pilkun tarkasti. Seuraavan komission pitää olla nykyistä tasa-arvoisempi.

9.     EU pystyy vastaamaan Aasian talousjättien, kuten Kiinan ja Intian taloushaasteeseen, vain panostamalla tutkimukseen ja kehitykseen. Työvoiman hintakilpailussa emme pärjää.

10.    Ilmasto- ja energiapolitiikkaan liittyvää työtä on jatkettava. Jo sovituista toimista on pidettävä kiinni. Kööpenhaminan kokouksessa vuoden lopulla EU:n on puhuttava yhdellä äänellä ja löydettävä kompromissi muiden maiden kanssa. Ja Itämeri on pelastettava äkkiä!

« takaisin

NOKIAN PUHELIN KESTÄÄ HAPPOKÄSITTELYN

Matkapuhelin happotestissä

Nokian kännykkä kulki puhvelin läpi – ja toimii edelleen

4.3.2009 16:38 Intialainen vesipuhveli jätti vastaamatta seitsemään puheluun Nokian matkapuhelimen kulkiessa sen ruuansulatusjärjestelmän läpi.

Bijapurissa Intiassa maanviljelijän omistama Nokian matkapuhelin joutui vesipuhvelin vatsaan. Ilmeisesti se putosi maanviljelijän rinta-taskusta vesipuhvelin syömän heinän sekaan, kertoo Nokia Conversations -verkkosivusto 

Puhelin löytyi muutaman päivän päästä vesipuhvelin lannan seasta – yhä toimivana.

Saavutus on huomattava osoitus matkapuhelimen kestävyydestä, sillä märehtijöihin kuuluvalla aasialaisella vesipuhvelilla on neljä mahaa.

Ruoka menee suusta vähän pureksittuna ensimmäiseksi pötsiin ja sieltä verkkomahaan, joissa pieneliöstö ja eläimen liikkeet hajottavat ruokaa. Pötsistä ruoka palaa takaisin suuhun, jossa eläin yleensä pureksii eli märehtii sen hienoksi.

Märehtimisen jälkeen ruoka on vellimäistä, ja eläin nielaisee sen seuraavaan mahalaukkuun eli satakertaan, ja sieltä juoksutusmahaan. Tämän jälkeen puhelin kulki vielä läpi puhvelin suoliston.

Noin 800-kiloiselle vesipuhvelille pieni matkapuhelin tuskin aiheutti minkäänlaisia sivuvaikutuksia.

Minulle itselleni kävi kerran että pesin Nokia 3210 mallin kännykän kirjopesussa haalarin taskussa , ensin kirosin ,otin akun heti pois, lähdin varmuuden vuoksi

ostamaan uuuden Nokian 5250 mallin koska ulkomaanmatkamme oli seuraavana päivänä. Matkalta ja palattuamme tarkistin piruuttani Nokia 3210 toiminnan

ihmetys oli suuri kun se käynnistyi  se toimi vielä noin 2 kk moitteetta kunnes työssäni rikoin sen näytön.

Siinä oli mielestäni paras tekstiviesti kännykkä näppäimet olivat käteen sopivat. Uudemmissa malleissa en ole enää tavannut näin hyvää näppäimistöä.

Hannu Mustonen