









TARVITTAVAT ASIAKIRJAT
1.VIISUMILOMAKE TÄYTETTYNÄ lataa se http://www.matkahermes.net/viisumit.html
2. PASSIKUVA VIISUMILOMAKKEESEEN KLEMMARILLA
3.PASSIN VALOKOPIO (Passi oltava voimassa 6kk matkan päättymisestä)
4.MATKAVAKUUTUSTODISTUS VAKUUTUSYHTIÖSTÄ VENÄJÄNMATKAA VARTEN
5. LASKUTUS OSOITETIEDOT
6. Lähetä paperit 8.8.2010 mennessä Hannu Mustoselle Katajasaarentie 40 31640 HUMPPILA
7. Ilmoita linja-autoon tulopaikka !
8.Ilmoita ruokalaji jos tarvitset erikoisruokavalion hotellissa !
9. Talkooruokien / tarvikkeiden tuomisesta yhteiseen ruokapöytään maastossa, sovi tarvikkeista Helena Puustinen 0400-293881 tai
Hannu Mustonen 0500-176487. ( Huom.Muolaassa ei ole ravintolapalveluita joten tämä järjestely on tarpeen.)
Perinteinen talkooruokailu seisovasta pöydästä, kuljettaja tj. Antti Kytölän makkaramyynnillä +talkookahvitus Muolaan
Ilveksen /pysäkillä tai muussa sopivassa paikassa lauantaina päivällä.
ja sunnuntaina päivällä jossain kohteessa syödään loput talkooruuat ja keitetään kahvit !
















Wikipedia
Kauko Hans Villiam Tuomala (19. marraskuuta 1918 Orimattila – 26. kesäkuuta 1944 Revonkylä) oli Humppilasta kotoisin ollut asevelvollinen alikersantti, joka 26. kesäkuuta 1944 panssarintorjuntatykin ampujana ratkaisevasti torjui Heinjoen tiellä venäläisten panssarihyökkäyksen. Alikersantti, tykkiryhmänjohtaja Tuomala tuhosi 8 panssarivaunua, 2 rynnäkkötykkiä ja 4 vetotraktoria 26. kesäkuuta 1944 ennen kuin kaatui tykkinsä tuhoutuessa Katjuša -raketinheittimen osumasta. Tämän johdosta hän ei saanut selvin numeroin ansaitsemaansa panssarintuhoojan merkkiä, vaikka asiaa harkittiin pitkään. Sen sijaan hänet nimitettiin postuumisti Mannerheim-ristin ritariksi numero 134 seuraavana päivänä kenraali Aaro Pajarin esityksestä. Tuomala oli ylennetty alikersantiksi 15. kesäkuuta 1941. Siviiliammatiltaan hän oli maataloustyöntekijä.Kirjailija Mauri Sariola piirtää hänestä kauniin ja ehkä hiukan ihannoivankin kuvan kirjassaan Aamu Heinjoen tiellä – tosin hän käyttää nimeä Tuomo Tupala. Tarinan kokijahahmo vänrikki Simo Soukiala on eräs Sariolan omaelämäkerrallisia sivupersoonia. Samoin tykkikomppanian päällikkö kapteeni Pyykkö esiintyy nimellä Pöykkö ja joukkueenjohtaja ylikersantti Mäkilä nimellä Säkiä. Sariolan kirjaansa sijoittama kenraali Pajarin taistelun jälkeen pitämä muistopuhe, jonka lopussa hän ilmoittaa esittävänsä kaatuneelle ampujalle ritarinarvoa, on paikalla olleiden veteraanien kertoman mukaan nimiä vaille autenttinen. Samoin kirjassaan Näin tekivät ritarit Sariola kirjoittaa maalailevaan tapaansa tarinan Kauko Tuomalan viimeisestä taistelusta luvussa Loppuun asti. Myös Humppilan kunta muistaa suurta poikaansa Humppilan Järvensuolta säännöllisesti. Karjalan kannakselle Heinjoen tien risteyksestä etelään, Revonkylän lohkolle on veteraanijärjestöjen toimesta pystytetty elokuussa 2008 Kauko Tuomalan muistoristi.
Wikipedia
Kauko Hans Villiam Tuomala (19. marraskuuta 1918 Orimattila – 26. kesäkuuta 1944 Revonkylä) oli Humppilasta kotoisin ollut asevelvollinen alikersantti, joka 26. kesäkuuta 1944 panssarintorjuntatykin ampujana ratkaisevasti torjui Heinjoen tiellä venäläisten panssarihyökkäyksen. Alikersantti, tykkiryhmänjohtaja Tuomala tuhosi 8 panssarivaunua, 2 rynnäkkötykkiä ja 4 vetotraktoria 26. kesäkuuta 1944 ennen kuin kaatui tykkinsä tuhoutuessa Katjuša -raketinheittimen osumasta. Tämän johdosta hän ei saanut selvin numeroin ansaitsemaansa panssarintuhoojan merkkiä, vaikka asiaa harkittiin pitkään. Sen sijaan hänet nimitettiin postuumisti Mannerheim-ristin ritariksi numero 134 seuraavana päivänä kenraali Aaro Pajarin esityksestä. Tuomala oli ylennetty alikersantiksi 15. kesäkuuta 1941. Siviiliammatiltaan hän oli maataloustyöntekijä.Kirjailija Mauri Sariola piirtää hänestä kauniin ja ehkä hiukan ihannoivankin kuvan kirjassaan Aamu Heinjoen tiellä – tosin hän käyttää nimeä Tuomo Tupala. Tarinan kokijahahmo vänrikki Simo Soukiala on eräs Sariolan omaelämäkerrallisia sivupersoonia. Samoin tykkikomppanian päällikkö kapteeni Pyykkö esiintyy nimellä Pöykkö ja joukkueenjohtaja ylikersantti Mäkilä nimellä Säkiä. Sariolan kirjaansa sijoittama kenraali Pajarin taistelun jälkeen pitämä muistopuhe, jonka lopussa hän ilmoittaa esittävänsä kaatuneelle ampujalle ritarinarvoa, on paikalla olleiden veteraanien kertoman mukaan nimiä vaille autenttinen. Samoin kirjassaan Näin tekivät ritarit Sariola kirjoittaa maalailevaan tapaansa tarinan Kauko Tuomalan viimeisestä taistelusta luvussa Loppuun asti. Myös Humppilan kunta muistaa suurta poikaansa Humppilan Järvensuolta säännöllisesti. Karjalan kannakselle Heinjoen tien risteyksestä etelään, Revonkylän lohkolle on veteraanijärjestöjen toimesta pystytetty elokuussa 2008 Kauko Tuomalan muistoristi.