Talouskatsaus 1.3.2010

 
 
*******************************************************************************************************************************************************************************
 

Karsea vuosi – vain 1918 oli pahempi

Maanantai 01.03.2010 klo 10:31 (päivitetty ma 12:22) STT, Kauppalehti26 kommenttia

 
 
KUVA: Jukka Vuokola/AL

Bruttokansantuote supistui viime vuonna 7,8 prosenttia, kertoo Tilastokeskus. Tuotannon romahdus yksittäisenä vuonna oli suurin vuosien 1917 ja 1918 jälkeen.

Bruttokansantuote oli viime vuonna 171 miljardia euroa. Eniten kysyntää vähensi viennin supistuminen neljänneksellä. Investoinnit vähenivät yli 13 prosenttia.

Bruttokansantuotteen lasku näytti kuitenkin pysähtyvän viime vuoden lopulla. BKT pysyi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä edellisen neljänneksen tasolla. Vuoden takaisesta tasosta se laski 5,1 prosenttia.

Kolmannella neljänneksellä bruttokansantuote nousi 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja laski 8,9 prosenttia vuodentakaisesta.

STT, Kauppalehti

 

Yrittäjien aluejärjestön taival alkoi Hämeessä välirauhan aikaan

Hämeen Yrittäjien syntyhetki juontuu 70 vuoden taa, vuodelle 1940. Hieman aiemmin oli jo perustettu Suomen Yrittäjien edeltäjä, Yksityisyrittäjäin Liitto, jonka perustava kokous oli joulukuun 16. päivänä 1933. Näin syntyi yrittäjien valtakunnallinen kattojärjestö. Liitto alkoi valvoa yksityisyrittäjäin yhteisiä etuja ja työskenteli yksityisyritteliäisyyden yleisen aseman vakiinnuttamiseksi maassamme.

Järjestön sääntöihin omaksuttiin alusta alkaen tunnuslause: ”Yksityisyritteliäisyys – maan talouselämän perusta”.

Yksityisyrittäjäin Liitto ryhtyi syksyllä 1938 kiinteyttämään valtakunnallista organisaatiotaan perustamalla alueellisia järjestöjä. Toiminnan käynnistyminen eteni eri tahtiin eri puolilla maata. Myös talvisodan syttyminen aiheutti viivästyksiä.

Piskuisessa Hämeenlinnan kaupungissa oli 1930-luvun lopulla henki korkealla ja tekemisen meininki. Oy Alkoholiliike Ab, Suomen Höyrylaivaosakeyhtiö ja Suomen Matkailijayhdistys r.y. rakennuttivat Aulangolle hotellin, joka avattiin uudenvuodenaattona 1938. Uusi hotelli Aulanko edusti Suomen oloissa ainutlaatuista kansainvälisyyttä niin tasoltaan kuin tyyliltäänkin. Hämeenlinnan kaupunki vietti näyttäviä 300-vuotisjuhlia 1939. Myös yrittäjät aktivoituivat.

Perustettiin oma aluejärjestö

Hämeen Yrittäjien esiaste, Hämeenlinnan Yksityisyrittäjäin aluejärjestö perustettiin välirauhan aikana 24.11.1940. Puheenjohtajana toimi kauppias A.G. Skogster ja järjestöä olivat hänen kanssaan perustamassa kauppias Tuomas Puputti, johtaja Emil Mänttäri, liikevaihtoverotarkastaja Aarne Hautala, kauppias Ossi Arponen, kauppatieteen maisteri Väinö V. Virtanen, kauppias Eino Ylänne, kauppias Niilo Kaukomaa sekä Mauno H. Mattila.

Kauppiaat olivat vahvasti edustettuina Hämeenlinnan aluejärjestön synnyssä, kuten koko yksityisyrittäjäjärjestön luomisessa osin osuuskauppaliikkeen vastavoimaksi. Riihimäelle oli perustettu yrittäjäyhdistys jo aiemmin samana vuonna eli 27.9.1940 Ravintola Allinnassa. Riihimäen yhdistyksen perustajista aluejärjestöä olivat mukana perustamassa Hautala, Mänttäri, Puputti sekä Arponen.

Mielipiteiden muokkausta

Sodan jälkeisissä epävakaissa oloissa yrittäjäjärjestö teki merkittävää työtä yleisen mielipiteen saamiseksi yrittäjätoiminnalle suopeaksi. Työtä riitti. Esimerkiksi eduskunnassa valmisteltiin jopa talouselämän sosialisoimisohjelmaa. Vastustaakseen tätä suunnitelmaa yrittäjät keräsivät kautta maan varoja erityiseen taistelu- ja toimintarahastoon.

Toisen maailmasodan jälkeen alkoi kymmenisen vuotta kestänyt yrittäjyysbuumi. Monilla ei ollut enää vanhaa työpaikkaa ja maatilojen määrä väheni ja niiden koko pieneni. Tekijöitä tarvittiin kaikkialla, kun maata jälleenrakennettiin. Perustettiin lukuisia betonivalimoita, kattotiilitehtaita, sepän pajoja. Autoilu teki tuloaan. Monet ammatinharjoittajat, kuten suutarit, räätälit ja puusepät aloittivat yritystoimintansa.

Hämeen Sanomien uutisoinnin mukaan yrittäjäjärjestön haasteet 1950-luvulla oli pitkälti nykyisille järjestöaktiiveillekin tutunoloisia. Lehtileikkeiden mukaan yrittäjiä puhuttivat tuolloinkin talouden tasapainottamistoimet ja vakauttamisohjelmat. Nuorten yrittäjien toiminta koettiin tärkeäksi. Kansalle järjestettiin huvituksia ja mm. näyteikkunakilpailu.

Teollisuusyrityksiä ja marketteja

1950- ja 60-luvuilla Hämeeseen perustettiin monia teollisuusyrityksiä, kuten kenkätehtaita, konepajoja, puusepäntehtaita ja myllyjä. Yrittäjyyden käsitekin muuttui. Siihen asti lähinnä vain kauppiaita oli pidetty yrittäjinä, mutta nyt myös osakeyhtiöiden omistaja-toimitusjohtajat saivat yrittäjän statuksen.

Kaupat alkoivat muuttua valintamyymälöiksi 1950-luvulla. Vuonna 1970 Hämeenlinnaan avattiin maakunnan väkeä liikuttanut ihme, Anttilan tavaratalo. Tukku- ja osuusliikkeet seurasivat perässä ja pian tavaratalojen määrän kasvu johti pienten lähiö- ja kyläkauppojen lopettamiseen.

Yrittäjäjärjestön jäsenistö monipuolistui edustamaan vahvemmin muita toimialoja ja koko pienyrittäjäkenttää. Tänä päivänä toimialoista jäsenistön joukossa eniten edustettuina ovat palvelut, kauppa, rakennus ja teollisuus.

Kasvun vuosikymmenet

Sittemmin Hämeenlinnan aluejärjestön toiminta laajeni kattamaan koko Kanta-Hämeen maakunnan ja nimikin muuttui, ensin Kanta-Hämeen Yrittäjiksi ja vuonna 1998 ytimekkäästi Hämeen Yrittäjiksi. Kaikkiin maakunnan kuntiin perustettiin paikallisyhdistykset. Nuorin niistä näki päivänvalon 1988 Ypäjällä.

Maakunnan yrittäjien kannalta ensiarvoisen tärkeä saavutus yrittäjyyskoulutuksen saralla on ollut Suomen Yrittäjäopiston Hämeenlinnan toimipaikan perustaminen vuonna 2005. Suomen Yrittäjäopisto on liikealan erikoisoppilaitos, joka on erikoistunut yrittäjäkoulutuksiin. Pohjan oppilaitoksen saamiselle Hämeeseen loi Hämeen Yrittäjien EU-rahoitteinen Hauhon Yrittäjyyskoulutuskeskus -hanke, joka toteutettiin vuosina 2001–2006.

Nykyisin Hämeen Yrittäjät ry on Suomen Yrittäjien Kanta-Hämeen aluejärjestö, jossa on vireää 16 paikallisyhdistystä ja jäsenyrityksiä on kaikkiaan noin 3 100 kpl. Jäsenmäärä on kasvanut viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana vahvasti. 1980-luvun alussa jäsenmäärä ylitti 1 000 jäsentä, 2000-luvun alussa 2 000 ja kolmentuhannen jäsenen rajapyykki saavutettiin viime vuonna.

70-vuotisjuhlavuonna 2010 järjestöä johtaa hausjärveläinen yrittäjä Erkki Valta ja aluejärjestön toimitusjohtajana toimii Juha Haukka. Hämeen Yrittäjien toimistolla Hämeenlinnassa on kokopäiväistä kolme työntekijää. Hämeen Yrittäjien tehtävä on kaikin tavoin edistää maakunnan kehitystä Suomen parhaaksi paikaksi yrittää.

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s